Syväriltä U-asemaan
Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Nyt paikalla on vain muistomerkki, sillä sankarihautausmaa on jäänyt venäläishautojen alle.
Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Nyt paikalla on vain muistomerkki, sillä sankarihautausmaa on jäänyt venäläishautojen alle.
Kesän Karjalan kierrokselta muutamat asiat eri paikkakunnilta ovat jääneet harvinaisen hyvin mieleeni – Muolaasta hyttyset, Antreasta humalainen, joka kiipesi Nivan katolle ja seuraavasta kohteesta eli Impilahdelta ensimmäisenä mieleeni tulevat paarmat.
Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.
Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.
Suojärven sankarihautausmaalle, joka sijaitsee Kuikkaniemessä ajelin pikkutietä, jota reunustivat venäläisten datsat, joiden pihoissa kukat kukkivat kauniisti. Sankarihautausmaa sijaitsee kauniilla paikalla niemessä eli vesi ympäröi sankarihautausmaan kolmea sivustaa.
Syksyllä kävin haravoimassa sankarihautausmaita ja pitäjäseura, josta sain kiitoksia ja palautetta, sekä pitäjäseuran puolesta, että useammalta yksityishenkilöltä oli Äyräpää. Tänä kesänä kävin Äyräpäässä vasta kaksi viikkoa sitten ja syksyisten kauniiden palautteiden tähden päätin, että Äyräpään pitäjäseuran ansaitsee terveiset nopeasti, joten tänään suuntaamme Äyräpäähän. Outo tunne Joka kerta, kun lähestyn Äyräpäätä vauhti hidastuu ja perillä ensimmäiseksi…
Kirkon ympärillä olleen hautausmaan ja sankarihautausmaan venäläiset ovat tuhonneet täysin. Alue on nykyisin puisto ja siellä kasvaa puita mutta kaikki hautakivet samoin kuin sankaripatsas tuhottiin neuvostoaikana. Tuhotun sankaripatsaan tilalle pystytettiin uusi muistomerkki vuonna 1992.
Talvisodassa kaatui 54 sakkolalaista, joista useimmat menettivät henkensä oman Suvantonsa rantamilla hyökkääjää torjuessaan. Heidät haudattiin kirkon viereen, jonne oli haudattu myös vuoden 1918 sankarivainajat.
Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.
Kävelin Ihantalan sankarihautausmaalle ihmetellen. Linnut lauloivat ja aurinkoinen kesäpäivä oli lämmin ja tunnelma rauhallinen. Oli vaikea uskos, että täällä oli käyty pohjoismaiden suurin taistelu. Sodassa tuhoutunut puusto oli kasvanut uudelleen täyteen mittaan eikä mikään muistuttanut taisteluista.