Lumivaara 

Lumivaaran sankarihautausmaahan on haudattu 111 tai 112 sankarivainajaa.

Lumivaaralainen muistelee

“Talvisodan alkaessa marraskuun lopulla 1939, tuli joulukuun alussa käsky, että Lumivaaraankin piti varata paikka sankarihautoja varten. Olimme pienoinen joukko eri järjestöjen edustajia sitä valitsemassa. Tuntui sanomattoman ahdistavalta etsiä hautapaikkaa pitäjämme parhaille miehille, pojillemme, ja useille parhaille ystävillemme, jotka olivat rintamilla isänmaallista velvollisuuttaan suorittamassa. Ilman muuta katsoimme, että sen tulisi olla mahdollisimman kiinteässä yhteydessä kirkkoomme. Kun kirkkomme oli kallioisella mäellä, ei ollut paljoakaan valitsemisen varaa. Kuitenkin sopivin paikka löytyi aivan kirkon lähituntumassa, jonka valitsimme, ja jolle haettiin asianomainen vahvistus.

Lumivaaran sankarihautausmaa-alue oli korkealla mäellä, ylevällä paikalla aivan kirkon vieressä. Sitä rakastettiin ja vaalittiin koko pitäjän voimalla. Siinä ei ollut vielä patsasta eikä yhtenäistä muistomerkkiä, mutta varmasti olisi hankittu, jos olisimme saaneet asua siellä ja rakentaa sitä kaunista Laatokan rantapitäjää. Jokaisella haudalla oli vain koruton valkea risti. Kun kuljimme niiden ristirivien välissä, niin useimmat nimet olivat tuttuja lapsuudesta asti ja usein oli kyseessä perheen ainoa poika tai ainoa lapsi. Jokaisen ristin eteen ilmestyi usein tuoreita kukkia, lähiomaisten hellin käsin itse kasvattamia. Ja usein toi kylän opettaja oppilaansa haudoille ja selitti sen merkityksen ja arvon. Keväisin kokoonnuimme talkoisiin laittamaan hautoja kesäkuntoon. Monella oli sisällä kasvatettuja koivunoksia ristin eteen, sillä eihän kukkakauppoja ollut. Sitten istutimme kesäksi kukkia ja koetimme saada kauniiksi ja yhtenäiseksi poikiemme lepopaikan. Kaikki olivat samanarvoisia, saman uhrin antaneita. Se oli nuorten, terveiden miesten hautausmaa.

Joulun edellä lapioimme lumen pois ja koristimme koko hauta-alueen tuoreilla kuusenoksilla. Sitten tuotiin yksi suuri yhteinen joulukuusi ja joka ristin eteen pieni kuusi. Jouluaamuna kello 6 sytytettiin kynttilät suureen kuuseen ja joka haudalle yksi kynttilä. Se oli kaunis näky jouluaamun hämärässä. Omaiset ja kaikki läsnäolijat virittivät herkistynein mielin jouluvirren. Pastori luki joulurukouksen ja puhui Ikuisesta joulurauhasta. Sitten vielä laulettiin yhdessä iki-ihana joululaulu “Kautta tyynen vienon yōn, päältä kirkkaan tähtivyön enkel, ääni helähtää, suuret, pienet herättää”. Se ikään kuin yhdisti meidät nurmen alla nukkujiin. Sitten siirryttiin kirkkoon jouluaamun Jumalanpalvelukseen ja meillä oli tunne, kuin nuo sankaripoikamme olisivat olleet mukanamme. Pois lähtiessä kävimme vielä kohentamassa kynttilöitä ja hyvästelemässä vainajiamme.

Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

Lähde: Karjala-lehti, No: 22, v. 1971, Lumivaara-liite, Ester Kuutsa

Neuvostoaika

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli Ilmari Launiksen suunnitteleman ja Viipurin hiippakunnan piispan Yrjö Loimaranta 7. heinäkuuta 1935 vihkimän kirkon vieressä jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot. Sankarihautausmaan alue säilyi koskemattoman koko neuvostoajan, vaikka ristit hävitettiin.

Nykyaika

Martti Mörskyn suunnittelema muistokivi paljastettiin sankarihautausmaalla 5.7.1992. Tilaisuudessa puhui muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Matti Rapo, ja muistomerkin vastaanottopuheen piti Lahdenpohjan kaupunginjohtaja Gennadin Platnev. 

Vuonna 1995 autioituneen Lumivaaran kirkon seinään kiinnitettiin muistolaatta, jossa on sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolin vuosi.

Sankarihautausmaata on vuosien ajan kunnostettu ahkerasti ja viimein sankarihautausmaa saatiin ennallistettua, kun 9.9 – 10.9.2016 asennettiin Sortavalassa valmistetut valkoiset hautaristit, jokaisen sankarivainajan haudalle.  Lupa ristien pystyttämiseen saatiin paikallisviranomaisilta.

Nyt sankarihautausmaalla on 112 valkoista ristiä ja hautausmaa on samassa kunnossa kuin se oli vuonna 1944, kun lumivaaralaiset joutuivat lähtemään evakkoon.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Лумиваара – Lumivaara

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.432808, 30.143179

Google maps street view

Matkapäiväkirja Lumivaara