|

Pälkjärvi 

Pälkjärvelle on haudattu viisi vapaussodan ja 64 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi. Sankaripatsaalla, puhui ensin rovasti Siimes, joka otti Sankaripatsaan vastaan. Seuraavana vuorossa oli suojeluskuntapiirin Onni Ruthin isänmaallinen puhe, jonka jälkeen neiti Anni Lahtinen lausui tilaisuutta varten kirjoitetun runon. Tilaisuuden lopuksi laskettiin sankaripatsaalle seppeleitä.

Pälkjärven pitäjäseura ry. Annikki Yrjänäisen albumista

Talvisodan viimeisinä päivinä sankaripatsas onnistuttiin evakuoimaan Tohmajärvelle. Muistomerkin alkuperäiset jalustakivet jäivät Pälkjärvelle

Pitäjäseuran toimesta ja lahjoitusten avulla patsaalle teetettiin 1960-luvulla uusi jalusta ja sankaripatsas sijoitettiin Tohmajärven kirkon kirkkotarhaan.

Pälkjärven sankaripatsas Tohmajärven kirkkopuistossa. 
Kuvat 27.8.2022

Viime sotien sankarivainajat

Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

Arkkitehti Ferdinand Öhmanin suunnittelema, vuonna 1869 valmistunut Pälkjärven luterilainen kirkko Karjalan Liiton kokoelma

Kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Entiset pälkjärveläiset olivat viettämässä kesäjuhlia Pälkjärvellä 1990-luvun alussa, jolloin pitäjäseuraan kuuluva kuvanveistäjä Erkki Eronen lupautui tekemään sankarihautausmaalle muistomerkin omakustannushintaan. Myös opetusministeriöltä saatiin tukea hankkeeseen ja syksyllä 1994 johtokunta hyväksyi patsaan materiaalin, muodon ja muistomerkkiin tulevan tekstin ja Erosen kanssa sopimus saatiin tehtyä. Seuraavana vuonna sankarihautausmaan alue raivattiin ja muistomerkille rakennetiin perustukset. 

Sankarihautausmaan muistomerkin paljastusjuhlaa vietettiin 14.10.1995. Sankarihautausmaa viimeisteltiin vuonna 1998, jolloin sen ympärille rakennettiin valkoinen puuaita. Samalla asennettiin myös tienviitoitus sankarihautausmaalle.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Пялкярви – Pälkjärvi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.05548, 30.69366

Matkapäiväkirja Pälkjärvi

Similar Posts

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

  • |

    Valkjärvi

    Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
    Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Salmi

    Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…
    Salmiin on haudattu lisäksi yli 400 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Evakkohelvetti 

    Kurkijoelle ajelin illalla ja ihmettelin miten kesällä voi olla niin pimeää mutta koko taivas oli tummissa pilvissä. Tie oli huonossa kunnossa ja kaiken muun lisäksi vielä ajoin vahingossa väärälle tielle. Tien laidassa oli aina välillä kylttejä, joissa kerrottiin tien olevan ajokiellossa ja, että jokainen ajaa siellä omalla vastuullaan tien huonosta kunnosta johtuen. Jos näin kerrotaan…

  • Tammiston hautausmaa

    Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *