|

Käkisalmen vanha hautausmaa 

Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.

Vapaussodan sankaripatsas

Vuoden 1921 juhannuksena järjestettyjen Suojeluskunnan kesäjuhlien yhteydessä paljastettiin Käkisalmen vanhalla hautausmaalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, vapaussodan sankarivainajan muistoksi. Patsaan toteutti kiviveistämö Oy Granit. Sankaripatsas on kolminkertaisen jalustan päällä seisova ylöspäin kapeneva korkea tekstikivi, jonka päällä on alaston Karjalan kilpeä pitelevä mies polvillaan. Tekstikiven yläreunassa on risti ja sen alla vuosiluku 1918. Vuosiluvun alapuolella on kaatuneiden nimet syntymäaikoineen ja kuolinpaikkoineen, sekä teksti 19 tuntematonta sankaria. Nimiluettelon alle on vedetty viiva ja sen alapuolella on teksti: ”Kunnia sankareille / kunnia kaatuneille / kunnia kantaneille / Karjalan kilpeä / isänmaan eestä”.

Käkisalmen sankarihaudalla.
Käkisalmi 1941.08.23

Kun suomalaiset palasivat Käkisalmeen jatkosodan aikana, seisoi sankaripatsas koskemattomana alkuperäisellä paikallaan, jonne se myös jäi, kun suomalaiset joutuivat jättämään alueet 1944.

Talvisodan sankarivainajat

Talvisodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa.

Käkisalmi on juhlinut siirtoväen päivää. Paikallinen varuskunta kunniakäynnillä talvisodan sankarihaudalla.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli hyvin hoidetulla sankarihautausmaalla sankaripatsaan lisäksi jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Kun suomalaiset pääsivät palaamaan Käkisalmeen 1990-luvun alussa, löytyi päätön sankaripatsas kaadettuna jalustansa vierestä. Muistomerkki nostettiin suomalaisvoimin pystyyn vuonna 1996 ja se seisoi vuosia päättömänä. Tekstikiven oikeaan reunaan lisättiin vuonna 1998 Kauko Kokon suunnittelema laatta viiden talvisodan sankarivainajan muistolle, joten nykyisin muistomerkki on sekä vapaussodan, että talvisodan sankarivainajien yhteinen muistomerkki.

Sankaripatsaan kunnostus

Vuonna 2017 tehtiin anomus Priozerskin piirihallinnolle mahdollisuudesta kunnostaa sankaripatsas. Anomus hyväksyttiin ja Priozerskin virkamiesten ohjeen mukaan myös patsaan ympäristö tuli siistiä muistomerkin arvolle sopivaksi.

Uuden pään valmistaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä taiteilija Ilmari Wirkkalan runsaista arkistoista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia tästä sankaripatsaasta, vaan apuna oli vain muutamia melkein sata vuotta vanhoja valokuvia. Haasteen ottivat kuitenkin vastaan kuvanveistäjä Jelena Mironova, joka valmisti pään ja pään asentamisessa muistomerkkiin avusti taiteilija Ilja Shmoilov. Ympäristön kunnostamisesta ja patsaan edessä olevan laatoituksen tekemisestä vastasi Vladimir Pepelov. Kesästä 2018 saakka on sankaripatsas seisonut kunnostettuna alkuperäisellä paikallaan ja patsaallahan on ikää jo yli 100 vuotta.

Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приозерск – Priozersk

Sankaripatsaan koordinaatit:

61.045189, 30.114728

Similar Posts

  • |

    Pyhäjärvi Vpl 

    Pyhäjärvi Vpl:n on haudattu 19 vapaussodan sankarivainajaa, sekä yli 130 viime sotien sankarivainajaa.

    Kunnan nimen yhteydessä ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä, sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.

  • |

    Syksyn muistoja

    Hymy huulilla kaasuttelin Jaakkimasta kohti Lumivaaraa muistellen kuinka loppusyksystä taitoin tätä samaa matkaa myös Ladalla ja miten hauska reissu Lumivaaran syksyn haravointireissu oli! Syksyllä sain järjestettyä Lahdenpohjasta kuskiksi ihastuttavan reilun kuuskymppisen venäläismiehen Ladallaan. Mies otti Ladastaan kaiken irti hiekkatiellä ja pari kertaa olimme auton kanssa ilmassa ja mahasta otti useammankin kerran. Kuski kysyi jossain vaiheessa,…

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Käkisalmen kivikirkon sankarihautausmaa 

    Käkisalmen kivikirkon viereen on haudattu 130 jatkosodan sankarivainajaa. Talvisodan viisi sankarivainajaa, oli haudattu Käkisalmen vanhalle hautausmaalle, jossa oli myös vapaussodan sankarihautausmaa. Jatkosodan sytytty päätettiin uusi sankarihautausmaa perustaa arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitteleman ja vuonna 1930 vihityn kirkon viereen.

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *