|

Käkisalmen vanha hautausmaa 

Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.

Vapaussodan sankaripatsas

Vuoden 1921 juhannuksena järjestettyjen Suojeluskunnan kesäjuhlien yhteydessä paljastettiin Käkisalmen vanhalla hautausmaalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, vapaussodan sankarivainajan muistoksi. Patsaan toteutti kiviveistämö Oy Granit. Sankaripatsas on kolminkertaisen jalustan päällä seisova ylöspäin kapeneva korkea tekstikivi, jonka päällä on alaston Karjalan kilpeä pitelevä mies polvillaan. Tekstikiven yläreunassa on risti ja sen alla vuosiluku 1918. Vuosiluvun alapuolella on kaatuneiden nimet syntymäaikoineen ja kuolinpaikkoineen, sekä teksti 19 tuntematonta sankaria. Nimiluettelon alle on vedetty viiva ja sen alapuolella on teksti: ”Kunnia sankareille / kunnia kaatuneille / kunnia kantaneille / Karjalan kilpeä / isänmaan eestä”.

Käkisalmen sankarihaudalla.
Käkisalmi 1941.08.23

Kun suomalaiset palasivat Käkisalmeen jatkosodan aikana, seisoi sankaripatsas koskemattomana alkuperäisellä paikallaan, jonne se myös jäi, kun suomalaiset joutuivat jättämään alueet 1944.

Talvisodan sankarivainajat

Talvisodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa.

Käkisalmi on juhlinut siirtoväen päivää. Paikallinen varuskunta kunniakäynnillä talvisodan sankarihaudalla.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli hyvin hoidetulla sankarihautausmaalla sankaripatsaan lisäksi jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Kun suomalaiset pääsivät palaamaan Käkisalmeen 1990-luvun alussa, löytyi päätön sankaripatsas kaadettuna jalustansa vierestä. Muistomerkki nostettiin suomalaisvoimin pystyyn vuonna 1996 ja se seisoi vuosia päättömänä. Tekstikiven oikeaan reunaan lisättiin vuonna 1998 Kauko Kokon suunnittelema laatta viiden talvisodan sankarivainajan muistolle, joten nykyisin muistomerkki on sekä vapaussodan, että talvisodan sankarivainajien yhteinen muistomerkki.

Sankaripatsaan kunnostus

Vuonna 2017 tehtiin anomus Priozerskin piirihallinnolle mahdollisuudesta kunnostaa sankaripatsas. Anomus hyväksyttiin ja Priozerskin virkamiesten ohjeen mukaan myös patsaan ympäristö tuli siistiä muistomerkin arvolle sopivaksi.

Uuden pään valmistaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä taiteilija Ilmari Wirkkalan runsaista arkistoista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia tästä sankaripatsaasta, vaan apuna oli vain muutamia melkein sata vuotta vanhoja valokuvia. Haasteen ottivat kuitenkin vastaan kuvanveistäjä Jelena Mironova, joka valmisti pään ja pään asentamisessa muistomerkkiin avusti taiteilija Ilja Shmoilov. Ympäristön kunnostamisesta ja patsaan edessä olevan laatoituksen tekemisestä vastasi Vladimir Pepelov. Kesästä 2018 saakka on sankaripatsas seisonut kunnostettuna alkuperäisellä paikallaan ja patsaallahan on ikää jo yli 100 vuotta.

Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приозерск – Priozersk

Sankaripatsaan koordinaatit:

61.045189, 30.114728

Similar Posts

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Nimessä jotain tuttua

    Matka jatkui ja seuraavana listallani oli paikkakunnan nimi, joka oli jotenkin tuttu mutta toisaalta vieras – Enso. Ennen kuin luin paikkakunnasta mitään tieto, mietin liittyyköhän se jotenkin samannimiseen yhtiöön, joka on edelleen toiminnassa ja mielenkiinnolla paneuduin materiaaliin mitä Ensosta löysin. Aiemminkin olen kirjoittanut ettei luovutettu Karjala ollut köyhyyttä ja kurjuutta, niin kuin jotkut edelleen tuntuvat…

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

  • |

    Rannat rakkaat Antrean 

    Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.

    Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *