|

Käkisalmen vanha hautausmaa 

Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.

Vapaussodan sankaripatsas

Vuoden 1921 juhannuksena järjestettyjen Suojeluskunnan kesäjuhlien yhteydessä paljastettiin Käkisalmen vanhalla hautausmaalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, vapaussodan sankarivainajan muistoksi. Patsaan toteutti kiviveistämö Oy Granit. Sankaripatsas on kolminkertaisen jalustan päällä seisova ylöspäin kapeneva korkea tekstikivi, jonka päällä on alaston Karjalan kilpeä pitelevä mies polvillaan. Tekstikiven yläreunassa on risti ja sen alla vuosiluku 1918. Vuosiluvun alapuolella on kaatuneiden nimet syntymäaikoineen ja kuolinpaikkoineen, sekä teksti 19 tuntematonta sankaria. Nimiluettelon alle on vedetty viiva ja sen alapuolella on teksti: ”Kunnia sankareille / kunnia kaatuneille / kunnia kantaneille / Karjalan kilpeä / isänmaan eestä”.

Käkisalmen sankarihaudalla.
Käkisalmi 1941.08.23

Kun suomalaiset palasivat Käkisalmeen jatkosodan aikana, seisoi sankaripatsas koskemattomana alkuperäisellä paikallaan, jonne se myös jäi, kun suomalaiset joutuivat jättämään alueet 1944.

Talvisodan sankarivainajat

Talvisodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa.

Käkisalmi on juhlinut siirtoväen päivää. Paikallinen varuskunta kunniakäynnillä talvisodan sankarihaudalla.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli hyvin hoidetulla sankarihautausmaalla sankaripatsaan lisäksi jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Kun suomalaiset pääsivät palaamaan Käkisalmeen 1990-luvun alussa, löytyi päätön sankaripatsas kaadettuna jalustansa vierestä. Muistomerkki nostettiin suomalaisvoimin pystyyn vuonna 1996 ja se seisoi vuosia päättömänä. Tekstikiven oikeaan reunaan lisättiin vuonna 1998 Kauko Kokon suunnittelema laatta viiden talvisodan sankarivainajan muistolle, joten nykyisin muistomerkki on sekä vapaussodan, että talvisodan sankarivainajien yhteinen muistomerkki.

Sankaripatsaan kunnostus

Vuonna 2017 tehtiin anomus Priozerskin piirihallinnolle mahdollisuudesta kunnostaa sankaripatsas. Anomus hyväksyttiin ja Priozerskin virkamiesten ohjeen mukaan myös patsaan ympäristö tuli siistiä muistomerkin arvolle sopivaksi.

Uuden pään valmistaminen osoittautui kuitenkin hankalaksi, sillä taiteilija Ilmari Wirkkalan runsaista arkistoista ei löytynyt alkuperäisiä piirustuksia tästä sankaripatsaasta, vaan apuna oli vain muutamia melkein sata vuotta vanhoja valokuvia. Haasteen ottivat kuitenkin vastaan kuvanveistäjä Jelena Mironova, joka valmisti pään ja pään asentamisessa muistomerkkiin avusti taiteilija Ilja Shmoilov. Ympäristön kunnostamisesta ja patsaan edessä olevan laatoituksen tekemisestä vastasi Vladimir Pepelov. Kesästä 2018 saakka on sankaripatsas seisonut kunnostettuna alkuperäisellä paikallaan ja patsaallahan on ikää jo yli 100 vuotta.

Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns
Kuva: Aleks Szluns

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приозерск – Priozersk

Sankaripatsaan koordinaatit:

61.045189, 30.114728

Similar Posts

  • |

    Siviilejä sotavangeiksi 

    Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.

  • | |

    Putinin kaverille ropoja

    Olen aiemmin jo täällä blogissa kirjoittanut, että suosikki paikkakuntani luovutetussa Karjalassa on Käkisalmi. Yhden postauksen nimi jopa on: Rakkauteni Käkisalmi. Käkisalmeen pääsi Pietarista helposti ja nopeasti junalla ja Käkisalmessa on kauniit maisemat, sekä Vuoksen että Laatokan rannoilla, niin mitä muuta ihminen vapaapäivistä toivoo? No, hyvän majapaikan tietenkin ja sellainenkin Käkisalmesta Laatokan rannalta löytyy. Tochka na…

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

  • |

    Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta

    Ajelin Ensosta kohti Jääskeä iloisella mielellä venäläisen popin pauhatessa radiosta. Miliisin tarkastuspisteellä morjestin siellä päivystäneille miehille, joista toinen heilautti kättä vastaukseksi. Jääsken kirkkopuistossa Matka Jääsken sankarihautausmaalle kesti vain vartin verran ja pian jo katselin siellä paikkoja. Autolta kävellessä, oli ensimmäisenä kirkon muistomerkki, jossa lukee: “Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F. Granstedtin…

  • |

    Kollaan kenttähautausmaa

    Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *