Viipuri – Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaa

Viipurin Uuden tuomiokirkon sankarihautausmaalle on haudattu 27 vapaussodan ja noin 700 viime sotien sankarivainajaa.

Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa.

Vapaussodan sankarivainajat

Viipurissa järjestettiin toukokuussa 1918 suuret sankarihautajaiset. Lauantaina 11.5.1918 uuden Tuomiokirkon viereen varatuille hautapaikoille haudattiin Patterinmäen taisteluissa kaatuneet, sekä Viipurin vankilassa surmansa saaneet valkoisten vainajat. Siunauksen toimitti Hannes Mustakallio. Sankarihautaan haudattiin 27 sankarivainajaa.

Viipurissa vapaussodan sankaripatsaiden hankinnassa Viipurin kaupunginvaltuusto järjesti kilpailun kolmen muistomerkin suunnittelusta. Muistomerkit olivat tarkoitettu uuden Tuomiokirkon viereen ja Ristimäen hautausmaalle haudattujen sankarivainajien haudoille, sekä Ristimäen hautausmaalle yhdeksän saksalaisen sotilaan haudalle. Ensimmäisen kilpailun voitti Gunnar Finnen ja Carolus Lindbergin sankaripatsas ”Vala”.

Sankaripatsas oli korkean pystykiven päällä toiselle jalalle polvistunut puolialaston mies, jolla oli oikea käsi vala asennossa. Sankaripatsaan pystykiven oikeanpuoleiseen sivuun oli kaiverrettu vuosiluku 1918 ja vasempaan sivuun runon säkeet: ”Astumme kuoloon kuin voittoon uskoen valkean vapauden koittoon”.  Sankaripatsaan jalustaa kiersivät nimilaatat, joihin oli kaiverrettu vapaussankareiden nimet.

Viipurissa järjestettiin sankaripatsaiden paljastusjuhlat, Viipurin vapautuksen kolmantena vuosipäivänä, toukokuussa 1921. Tilaisuudet järjestettiin samaan aikaan uuden Tuomiokirkon sankarihautausmaalla, Ristimäen hautausmaalla, jossa paljastettiin kaksi muistomerkkiä, sekä Sorvalissa.

Sankaripatsaan paljastustilaisuudessa oli kunniavartio Karjalan kaartista, sekä Viipurin suojeluskunnasta. Suojeluskuntien liput liehuivat lippulinnassa, jossa esillä olivat Viipurin suojeluskunnan, sekä kaikkien kaupunkiin saapuneiden suojeluskuntien liput.
Juhlapuheen piti valtuuston puheenjohtaja hovioikeuden asessori N.J.H. Jack. Tilaisuuden musiikista vastasi Karjalan kaartin soittokunta, kapellimestari musiikkivänrikki näriin johdolla.

Välirauhan aikana sankaripatsas ja nimilaatat katosivat.

Viime sotien sankarivainajat

Uuden Tuomiokirkon sankarihautaan haudattiin vapaussodan sankarivainajien lisäksi noin 700 viime sotien sankarivainajaa. Kun suomalaiset menettivät Viipurin 20.6.1944, oli uuden Tuomiokirkon hautakaivanto auki kirjaston puoleisesta päästä ja on todennäköistä, että venäläiset hautasivat kaupungilta löytyneet suomalaiset tähän avonaiseen hautaan. Haudoilla oli jatkosodan alussa puuristit, jotka ehdittiin korvaamaan kivi laatoilla ennen kaupungin menetystä.

Neuvostoaika

Sodan jälkeen laatat katosivat. Talvisodassa vaurioitunut Tuomiokirkko katosi lopullisesti vuonna 1949 tai vuonna 1950. Yhtenä päivänä paikalliset asukkaat saivat käskyn teipata ikkunat, sillä kirkon rauniot räjäytettiin ja paikalle tehtiin puisto. Samassa yhteydessä hävisi myös sankaripatsaan jalusta.

Nykyaika

Neuvostoliiton hajottua sankaripatsaan paikalle pystytettiin vuonna 1993 Juhan Lankisen suunnittelema muistokivi, jossa on suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja saksaksi teksti: ”Viipuriin haudattujen vainajien muistoksi”. Sankarihautojen ääriviivat ovat vielä erotettavissa ja porrastus on havaittavissa. Sankarihautausmaan alue on nykyisin osa puistoa. Suomalaisten anomuksista huolimatta sankarihautausmaan aluetta ei ole saatu aidata, eikä paikalle ole saatu pystyttää opastaulua, joka kertoisi alueen olevan sankarihautausmaa.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Выборг – Viborg

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.708844, 28.7460132

Google maps street view

Sankarihautausmaan muistomerkki on näkymän keskellä, osittain valopylvään takana.