|

Petsamon kaksi sankarihautausmaata – ortodoksinen ja luterilainen

Petsamon sankarihautausmaihin on haudattu noin 40 sankarivainajaa.
Petsamoon perustettiin kaksi sankarihautausmaata, toinen ortodoksisen- ja toinen evankelisluterilaisen hautausmaan yhteyteen.

Ortodoksinen sankarihautausmaa

Parkkinan kirkko eli Apostoli Andreaksen ja Pyhän Nikolaoksen kirkko oli Petsamon ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Petsamon kirkonkylässä Parkkinassa, jonka hautausmaalle toinen sankarihautausmaista perustettiin.

Parkkinan sankarihautausmaa
Kuva: Olli Klemolan kokoelma
Parkkinan kirkko

Talvisodan aikana kirkossa majoittui venäläisiä sotilaita jotka tuhosivat ja sotkivat sisätilat. Kirkon penkit oli ilmeisesti poltettu polttopuina, ikonit ja arvoesineet varastettu, sekä ikonostaasi tuhottu. Sisälle oli rakennettu lämmitysuuni öljytynnyreistä, jonka savuputki oli vedetty seinästä ulos.

Kirkko korjattiin jatkosodan aikana ja se jäi ehjänä paikalleen, kun Petsamo jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944.

Venäläiset käyttivät kirkkoa ensin hevostallina mutta, kun alueelle tarvittiin paloasemaa, niin kirkon seiniin tehtiin aukot, jotta paloautot saatiin ajettua sisälle ja pihaan rakennettiin vielä letkutorni, niin palolaitos oli valmis. Kun uusi palolaitos myöhemmin valmistui, toimi rakennus autokorjaamona kunnes se viimein paloi. Letkutorni on edelleen paikoillaan.

Petsamo seuran sivuilla lukee: ”Alueelle on vedetty rautatie ja kerrotaan, että haudat olisivat sen alla. Kartat kyllä kertovat, että rata ei kulje hautojen yli. Hautuumaan takana alkaa saksalais-itävaltalainen sotilashautuumaa muistomerkkeineen. Suomalaisten hautausmaalla näkyy hautakumpuja rivinä ja pari hautakiveäkin. Muistomerkkiä sinne ei ole saatu rakentaa.”

Luterilainen sankarihautausmaa

Salmijärvellä sijainnut Jäkälävaaran luterilainen sankarihautausmaa sijaitsee noin kymmenen kilometriä Nikkelin kaivosalueelta Suomeen päin. Hautausmaahan on haudattu alle kymmenen sankarivainajaa. Alue on osittain tuhottu ja osittain jäänyt maantien alle. Hautausmaalle ei ole pystytetty muistomerkkiä ja alueelle ei ole nykyisin pääsyä.

Petsamon luterilainen kirkko. Valkoiseksi maalattu puukirkko, keskellä ja itäpäädyssä sipulikupolit, joiden päällä ristit
Kuva: Saverikko Arvi
Lusto – Suomen Metsämuseo

Kiveen kirjoitettu

Rovaniemen Arktikumissa paljastettiin vuonna 1997 Petsamon sankarivanajien muistolaatat, joihin on kaiverrettu kaikkien Petsamon sankarivainajien nimet.

Vuonna 2014 muistolaatat siirtyivät Lapin maakuntamuseon omistukseen.

Similar Posts

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Korpiselkä 

    Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.

    Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.

  • |

    Viimeinkin Vuokselaan

    Olin etukäteen jo päättänyt, että en lähde Nivalla ajamaan Vuokselaan, vaan haluan venekyydin Vuoksen yli, sillä se olisi nopein tapa. Katsoin kartasta Vuoksen rannalla olevan paikan, joka tarjosi veneretkiä ja ajoin kyseisen paikan pihaan. Paikalla oli kaksi nuorta miestä, jotka kertoivat, että omistaja ei ole paikalla, sillä veneretkiä ei kyseiselle päivälle ollut varattu. Hetken siinä…

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *