|

Harlu

Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi- ja jatkosodan harlulaista sankarivainajaa, joista yksi on lotta Anna Ahonen, joka kuoli 15.3.1940 Harlun suojeluskuntatalon tulipalossa. 143 kaatunutta harlulaista on haudattu Suomen puolella oleviin sankarihautoihin.

Vapaussodan sankarivainajia Harluun ei ole haudattu, sillä vapaussodan aikana Harlun kuntaa ei ollut vielä olemassa, vaan se aloitti toimintansa vasta 1.8.1922.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

Nykypäivä

Alkuperäinen sankarihautausmaa on jäänyt melkein kokonaan venäläisten hautojen alle.

Harlun sankarivainajien muistomerkki vihittiin 8.6.1996. Mustasta Pitkärannan marmorista veistetty noin kaksi metriä korkea muistomerkki muistuttaa karjalaisten soitosta ja laulusta, kantelemaisella muodollaan. Muistomerkin suunnitteli Harlun pitäjäseura yhteistyössä Pitkärannan kiviveistämön kanssa, joka myös valmisti muistomerkin. Muistomerkissä on teksti: ”Harlun sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi, jonka alla on vuosiluvut 1939-1944.

Muistomerkin vihkimistilaisuus alkoi Suomen ja Harlun lippujen saapumisella kansallispukuisten airuiden saattelemana. Virren ”Siunaa ja varjele meitä” jälkeen rovasti Eino Vauramo puhui ja vihki muistomerkin. Puheessaan Vauramo muistutti mieliin Suomen ihmeen eli selviytymisen ylivoimaista vihollista vastaan, sekä jälkipolvien kiitollisuuden vapaana säilyneestä maasta. Harlun pitäjäseuran puheenjohtaja Martti Kervinen puhui velvollisuudestamme sankarivainajia ja heidän muistonsa vaalimista kohtaan. Tilaisuuden lopuksi muistomerkille laskettiin kukkatervehdyksiä ja seppeleitä.

Tiedot


Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Харлу – Harlu

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.800142, 30.959735

Matkapäiväkirja Harlu

Similar Posts

  • |

    Saunaan Laatokan rannalle

    Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
    Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

  • |

    Kaukola 

    Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *