|

Vahviala

Vahvialaan on haudattu noin 75 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

Vahvialan ensimmäinen sankarivainaja oli Armas Kupsu, joka kaatui Kuolemanjärven Summassa 3.12.1939 ja kuolinilmoituksen perusteella hänet haudattiin Rauhamaan sankarihautaan 13.12.1939. Rauhamaan hautapaikkaluettelossa viimeisenä on Eino Ylärakkola, jonka samainen luettelo kertoo kaatuneen 18.6.1944 mutta ei ole varmuutta haudattiinko hänet Vahvialaan, vaikka nimi on hautapaikkaluettelossa mainittu. Vahvialaan annettiin evakuointimääräys 18.6.1944, osa väestöstä lähti alueelta muutama päivä sen jälkeen.

Nykyaika

Vuonna 1993 Vahviala-seura sai entisen sankarihautausmaan alueelta 15×20 metrin alueen hallintaansa Viipurin kaupunginhallituksen luvan myötä. Vahvialan sankarivainajille pystytettiin muistomerkki vuonna 1996. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan suunnitteli Pentti Sipiläinen. Laatassa lukee: ”Vahvialan sankarivainajille / Vahviala- seura” ja alla on sama teksti venäjäksi.

Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui Erkki Ihalainen, joka sanoi:
”Sankaritekojen arvoa on vaikea määritellä niiden tapahtuma hetkellä, mutta aika antaa etäisyyttä, jolloin tajutaan tekojen merkitys. Jos ajattelemme vaihtoehtoja, mitä olisi ollut tarjolla ilman näitten sotilaitten uhria, tulemme vakuuttuneiksi silloisten tekojen oikeellisuudesta. Vaikka uhri oli raskas, se kuitenkin kannatti, koska Suomi säilyi”.
Vahviala seura luovutti tilaisuudessa muistomerkin paikallisten viranomaisten hoitoon ja hallintaan.

Juhlassa kuultiin Jorma Koskelaisen ja Pertti Salon laulu esitykset Pentti Sipiläisen säestämänä ja Jouko Mynttinen esitti sankarivainajille omistetun runon. Tilaisuus päättyi seppeleenlaskuun ja yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun. Suomen opetusministeriö antoi rahallista avustusta muistomerkki hankkeeseen.
Vuonna 1997 muistomerkkialuetta kunnostettiin ja se ympäröitiin valkoisella aidalla.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Яшино – Jašino

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.791763, 28.449620

Matkapäiväkirja Vahviala

Similar Posts

  • |

    Niin metsä vastaa kuin huudetaan

    Syksyllä kävin haravoimassa sankarihautausmaita ja pitäjäseura, josta sain kiitoksia ja palautetta, sekä pitäjäseuran puolesta, että useammalta yksityishenkilöltä oli Äyräpää. Tänä kesänä kävin Äyräpäässä vasta kaksi viikkoa sitten ja syksyisten kauniiden palautteiden tähden päätin, että Äyräpään pitäjäseuran ansaitsee terveiset nopeasti, joten tänään suuntaamme Äyräpäähän. Outo tunne Joka kerta, kun lähestyn Äyräpäätä vauhti hidastuu ja perillä ensimmäiseksi…

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta

    Ajelin Ensosta kohti Jääskeä iloisella mielellä venäläisen popin pauhatessa radiosta. Miliisin tarkastuspisteellä morjestin siellä päivystäneille miehille, joista toinen heilautti kättä vastaukseksi. Jääsken kirkkopuistossa Matka Jääsken sankarihautausmaalle kesti vain vartin verran ja pian jo katselin siellä paikkoja. Autolta kävellessä, oli ensimmäisenä kirkon muistomerkki, jossa lukee: “Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F. Granstedtin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *