|

Vahviala

Vahvialaan on haudattu noin 75 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

Vahvialan ensimmäinen sankarivainaja oli Armas Kupsu, joka kaatui Kuolemanjärven Summassa 3.12.1939 ja kuolinilmoituksen perusteella hänet haudattiin Rauhamaan sankarihautaan 13.12.1939. Rauhamaan hautapaikkaluettelossa viimeisenä on Eino Ylärakkola, jonka samainen luettelo kertoo kaatuneen 18.6.1944 mutta ei ole varmuutta haudattiinko hänet Vahvialaan, vaikka nimi on hautapaikkaluettelossa mainittu. Vahvialaan annettiin evakuointimääräys 18.6.1944, osa väestöstä lähti alueelta muutama päivä sen jälkeen.

Nykyaika

Vuonna 1993 Vahviala-seura sai entisen sankarihautausmaan alueelta 15×20 metrin alueen hallintaansa Viipurin kaupunginhallituksen luvan myötä. Vahvialan sankarivainajille pystytettiin muistomerkki vuonna 1996. Luonnonkiveen kiinnitetyn muistolaatan suunnitteli Pentti Sipiläinen. Laatassa lukee: ”Vahvialan sankarivainajille / Vahviala- seura” ja alla on sama teksti venäjäksi.

Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa puhui Erkki Ihalainen, joka sanoi:
”Sankaritekojen arvoa on vaikea määritellä niiden tapahtuma hetkellä, mutta aika antaa etäisyyttä, jolloin tajutaan tekojen merkitys. Jos ajattelemme vaihtoehtoja, mitä olisi ollut tarjolla ilman näitten sotilaitten uhria, tulemme vakuuttuneiksi silloisten tekojen oikeellisuudesta. Vaikka uhri oli raskas, se kuitenkin kannatti, koska Suomi säilyi”.
Vahviala seura luovutti tilaisuudessa muistomerkin paikallisten viranomaisten hoitoon ja hallintaan.

Juhlassa kuultiin Jorma Koskelaisen ja Pertti Salon laulu esitykset Pentti Sipiläisen säestämänä ja Jouko Mynttinen esitti sankarivainajille omistetun runon. Tilaisuus päättyi seppeleenlaskuun ja yhdessä laulettuun Karjalaisten lauluun. Suomen opetusministeriö antoi rahallista avustusta muistomerkki hankkeeseen.
Vuonna 1997 muistomerkkialuetta kunnostettiin ja se ympäröitiin valkoisella aidalla.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Яшино – Jašino

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.791763, 28.449620

Matkapäiväkirja Vahviala

Similar Posts

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa 

    Viisi vuotta Pietarissa olivat menneet todella nopeasti. Seuraavalla viikolla, viiden vuoden työsopimukseni ja työviisumini olivat umpeutumassa ja oli aika palata Suomeen. Oli käynyt selväksi, että en kerkeäisi kesän aikana käymään jokaisella meidän sankarihautausmaalla, vaikka se oli ollut tavoitteeni, niin päätin viettää viimeisen viikonlopun luovutetussa Karjalassa ilman raivaussahaa. Otin mukaani viikonlopun viettoon noin 60-vuotiaan venäläisen työkaverin,…

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *