|

Kurkijoki 

Kurkijoella vapaussodan 27 sankarivainajaa sekä talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa on haudattu yhteiselle sankarihautausmaalle.

Vapaussodan sankaripatsas

Heti sisällissodan päätyttyä aloitettiin Kurkijoella keräämään rahaa sankaripatsasta varten etenkin lottien toimesta. Rahoitus saatiin nopeasti kasaan ja patsaan suunnitteli arkkitehtuuria opiskeleva Kurkijoen kirkkoherran tytär Elsa Arokallio.

26.9.1920 pidettiin juhlallinen patsaan julkistamistilaisuus, josta Suomen Sotilaassa 6.11.1920 kirjoitetiin: ”Tuskin koskaan on Kurkijoella ollut yleisöä koolla niin runsaasti ja tuskin koskaan on isänmaallinen innostus kohonnut sellaiseen huippuun kuin nostettaessa peitettä uljaan sankaripatsaan yltä. Karjalan suurena kansallisjuhlana säilyy se varmaan kauan monituhatlukuisten osanottajien mielissä.” Sanomalehti Karjalan mukaan tilaisuudessa oli yli 3000 henkeä.

Muistomerkissä oli teksti: ”Isänmaan puolesta kaatuivat 1918” ja lisäksi kaikki 27 nimeä.

Kurkijoen vuoden 1918 sankaripatsas
Kuva: Arokallio Elsa
Museovirasto
Karjalan Liiton kokoelma
Kurkijoen vapaussodan sankaripatsas
Arokallio, Elsa, kuvan kohteen tekijä 1938
Pekka Kyytisen kokoelma
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvo puhumassa vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhlassa Kurkijoen sankaripatsaalla Pekka Kyytisen kokoelma

Talvisodan päättymiseen saakka muistomerkki oli paikoillaan, jonka jälkeen alue siirtyi Neuvostoliitolle. Venäläiset kaatoivat kolme metriä korkean muistomerkin ja alkoivat rakentamaan samalle paikalle kipsistä Leninin patsasta. Patsas ei kuitenkaan kerennyt valmistua, vaan suomalaiset palatessaan löysivät sen keskeneräisenä elokuussa 1941. Lähistöltä löytynyt sankaripatsas nostettiin paikalleen, vaikkakin ilman ristiä, sillä se oli kadonnut ilmeisesti patsasta kaadettaessa.

Kurkijoki 1941.08.12
Sankarivainajien hautakummulle on asetettu Leninin patsas (kipsijäljennös). Tosin on sekin jäänyt keskeneräiseksi.
Kurkijoki 1941.08.12

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan vuosina 1878-1880 rakennetun kirkon viereen.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Suomalaisten saapuessa alueelle uudelleen vuonna 1991 oli sankaripatsas jälleen kaadettuna maassa. Se nostettiin uudelleen pystyyn ja seuraavan kerran se löydettiin kaadettuna vuonna 1997. Tuolloin muistomerkki kunnostettiin, sen päälle myös lisättiin kivinen risti, jotta muistomerkki on samanlainen kuin alkuperäinen.

Vapaussodan sankaripatsaan rinnalle pystytettiin Kurki-säätiön toimesta vuonna 1994 muistomerkki talvi- ja jatkosodan sankarivainajille. Muistomerkissä on tekstin: “Tällä paikalla olleeseen sankarihautausmaahan on 1939-1944 haudattu 148 suomalaista sotilasta. He kaatuivat puolustaessaan vapautta ja isänmaataan.” Alapuolella on sama venäjäksi ja maininta Kurki säätiö 1994.

Vuonna 20.6.1999 paljastettiin sankarihauta-alueen keskelle uusi muistomerkki, johon on kiinnitetty kolme metallista laattaa, joissa on kaikkien 148 viime sotien sankarivainajien nimet. Sankarihaudan alue on aidattu paksulla ketjuaidalla.

Kurkijoen kirkko poltettiin vuonna 1991 heti sen jälkeen, kun oli tehty päätös kirkon korjaamisesta ja palauttamisesta kirkolliseen toimintaan. Nykyisin Kurkijoen sankarihautausmaa sijaitsee entisen kirkon kivijalan läheisyydessä, niin kuin suurin osa luovutetun Karjalan sankarihautausmaista.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Куркийоки – Kurkijoki

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.298707, 29.890261

Google maps street view

Street viewssä keskellä oleva korkea muistomerkki on sankaripatsas. Sankaripatsaasta vasemmalla on ketjulla aidattu sankarihautausmaa ja valkoinen sankarihautausmaan muistomerkki. Kun kuvaa loitontaa, tulee oikeaan reunaan näkymään venäläisten muistomerkit.

Similar Posts

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Pälkjärvi 

    Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
    Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *