|

Kurkijoki 

Kurkijoella vapaussodan 27 sankarivainajaa sekä talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa on haudattu yhteiselle sankarihautausmaalle.

Vapaussodan sankaripatsas

Heti sisällissodan päätyttyä aloitettiin Kurkijoella keräämään rahaa sankaripatsasta varten etenkin lottien toimesta. Rahoitus saatiin nopeasti kasaan ja patsaan suunnitteli arkkitehtuuria opiskeleva Kurkijoen kirkkoherran tytär Elsa Arokallio.

26.9.1920 pidettiin juhlallinen patsaan julkistamistilaisuus, josta Suomen Sotilaassa 6.11.1920 kirjoitetiin: ”Tuskin koskaan on Kurkijoella ollut yleisöä koolla niin runsaasti ja tuskin koskaan on isänmaallinen innostus kohonnut sellaiseen huippuun kuin nostettaessa peitettä uljaan sankaripatsaan yltä. Karjalan suurena kansallisjuhlana säilyy se varmaan kauan monituhatlukuisten osanottajien mielissä.” Sanomalehti Karjalan mukaan tilaisuudessa oli yli 3000 henkeä.

Muistomerkissä oli teksti: ”Isänmaan puolesta kaatuivat 1918” ja lisäksi kaikki 27 nimeä.

Kurkijoen vuoden 1918 sankaripatsas
Kuva: Arokallio Elsa
Museovirasto
Karjalan Liiton kokoelma
Kurkijoen vapaussodan sankaripatsas
Arokallio, Elsa, kuvan kohteen tekijä 1938
Pekka Kyytisen kokoelma
Kenraaliluutnantti Aarne Sihvo puhumassa vapaussodan päättymisen 20-vuotisjuhlassa Kurkijoen sankaripatsaalla Pekka Kyytisen kokoelma

Talvisodan päättymiseen saakka muistomerkki oli paikoillaan, jonka jälkeen alue siirtyi Neuvostoliitolle. Venäläiset kaatoivat kolme metriä korkean muistomerkin ja alkoivat rakentamaan samalle paikalle kipsistä Leninin patsasta. Patsas ei kuitenkaan kerennyt valmistua, vaan suomalaiset palatessaan löysivät sen keskeneräisenä elokuussa 1941. Lähistöltä löytynyt sankaripatsas nostettiin paikalleen, vaikkakin ilman ristiä, sillä se oli kadonnut ilmeisesti patsasta kaadettaessa.

Kurkijoki 1941.08.12
Sankarivainajien hautakummulle on asetettu Leninin patsas (kipsijäljennös). Tosin on sekin jäänyt keskeneräiseksi.
Kurkijoki 1941.08.12

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan vuosina 1878-1880 rakennetun kirkon viereen.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Nykyaika

Suomalaisten saapuessa alueelle uudelleen vuonna 1991 oli sankaripatsas jälleen kaadettuna maassa. Se nostettiin uudelleen pystyyn ja seuraavan kerran se löydettiin kaadettuna vuonna 1997. Tuolloin muistomerkki kunnostettiin, sen päälle myös lisättiin kivinen risti, jotta muistomerkki on samanlainen kuin alkuperäinen.

Vapaussodan sankaripatsaan rinnalle pystytettiin Kurki-säätiön toimesta vuonna 1994 muistomerkki talvi- ja jatkosodan sankarivainajille. Muistomerkissä on tekstin: ”Tällä paikalla olleeseen sankarihautausmaahan on 1939-1944 haudattu 148 suomalaista sotilasta. He kaatuivat puolustaessaan vapautta ja isänmaataan.” Alapuolella on sama venäjäksi ja maininta Kurki säätiö 1994.

Vuonna 20.6.1999 paljastettiin sankarihauta-alueen keskelle uusi muistomerkki, johon on kiinnitetty kolme metallista laattaa, joissa on kaikkien 148 viime sotien sankarivainajien nimet. Sankarihaudan alue on aidattu paksulla ketjuaidalla.

Kurkijoen kirkko poltettiin vuonna 1991 heti sen jälkeen, kun oli tehty päätös kirkon korjaamisesta ja palauttamisesta kirkolliseen toimintaan. Nykyisin Kurkijoen sankarihautausmaa sijaitsee entisen kirkon kivijalan läheisyydessä, niin kuin suurin osa luovutetun Karjalan sankarihautausmaista.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Куркийоки – Kurkijoki

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.298707, 29.890261

Google maps street view

Street viewssä keskellä oleva korkea muistomerkki on sankaripatsas. Sankaripatsaasta vasemmalla on ketjulla aidattu sankarihautausmaa ja valkoinen sankarihautausmaan muistomerkki. Kun kuvaa loitontaa, tulee oikeaan reunaan näkymään venäläisten muistomerkit.

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.