|

Sodan uhrien muistolle 

Johannes sijaitsi Viipurinlahden itärannalla Viipurin ja Koiviston välissä. Alue itsenäistyi Viipurista vuonna 1859, jolloin pitäjästä alettiin käyttää Johannes-nimeä. Johanneksen asukasluku vuonna 1939 oli 10 303.

Olin ollut yötä Viipurissa, josta Johannekseen on matkaa 25 kilometriä. Hyväkuntoista tietä pitkin oli ilo ajella, kun matka sujui puolessa tunnissa. 

Johanneksen keskustassa sijaitsee jatkosodan sankarivainajien sankarihautausmaa, johon on haudattu 227 sankarivainajaa. Vuonna 1992 sankarihautausmaalle laitettiin luonnonkivinen muistomerkki, jossa lukee: ”Sodan uhrien muistolle” mutta aluetta ei ole merkitty tai rajattu eikä missään ole tietoa, että paikka on sankarihautausmaa. 

Johanneksen kirkko

Arkkitehti G. Wileniuksen suunnittelema punatiilikirkko valmistui Johannekseen vuonna 1888 mutta kirkko tuhoutui talvisodassa, niin että vain perustukset jäivät. Noille kirkon perustuksille venäläiset rakentavat nyt uutta kirkkoa. Katsoin kirkon rakennustyömaata vain tieltä, sillä portit alueelle olivat kiinni, kun oli sunnuntai.

Niva parkissa kirkon rakennustyömaan edessä. Tien toisella puolella sankarihautausmaa.

Sankarihautausmaalla

Tien toisella puolella on sankarihautausmaa, jonne suuntasin kulkuni. Syksyllä käydessäni itkin, kerätessäni kokonaisia roskapusseja sankarihautausmaan alueelta. Nyt heinä oli niin pitkää, että muistomerkkiä tuskin erotti heinien seasta.

Muistomerkki juuri ja juuri näkyy heinien seasta

Käynnistin raivaussahan ja leikkasin heinän, jonka jälkeen haravoin ja vedin heinät kevytpeitteellä jonkun matkan päähän puiden alle. Muistomerkkiä vastapäätä tien reunaan oli jostain tuotu kasa pari-kolme metristä pajuja, jotka kiskoin myös kauemmaksi.

Kun sankarihautausmaan alue näytti hyvälle, laitoin muistomerkille kukat ja pidin hiljaisen hetken.

Olin jo valmis lähtemään, kun vanhempi naishenkilö tuli anteeksi pyydellen kysymään olisiko minulla hetki aikaa vastata häntä askarruttavaan kysymykseen. Nainen kertoi, että häntä on jo vuosia vaivannut mikä kyseinen muistomerkki on. Kerroin, että paikka on suomalaisten sankarihautausmaa, jonne on haudattu 227 sankarivainajaa. Naisen oli vaikea ymmärtää, että jalkojemme alle oli haudattu sotilaita, eikä muistomerkkiä ollut vain pystytetty kuolleiden sotilaiden muistoksi. Kun juttutuokiomme päättyi ja lähdin ajelemaan, mietin – eikö sodasta ole jo riittävän kauan aikaa, eikö jo viitsisi venäjän puolellakin jo kertoa totuus ja pystyttää sankarihautausmaille info-taulut, jotta ihmiset tietäisivät mistä on kyse.


Similar Posts

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa 

    Viisi vuotta Pietarissa olivat menneet todella nopeasti. Seuraavalla viikolla, viiden vuoden työsopimukseni ja työviisumini olivat umpeutumassa ja oli aika palata Suomeen. Oli käynyt selväksi, että en kerkeäisi kesän aikana käymään jokaisella meidän sankarihautausmaalla, vaikka se oli ollut tavoitteeni, niin päätin viettää viimeisen viikonlopun luovutetussa Karjalassa ilman raivaussahaa. Otin mukaani viikonlopun viettoon noin 60-vuotiaan venäläisen työkaverin,…

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *