|

Hiitola

Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle. Muistomerkkiin rahaa olivat kerännyt Lotta Svärd, joihin Hiitolassa tuohon aikaan kuuli 115 naista. Heidän innokas päällikkönsä oli Rouva Levonen, ”joka johdolla Lotat ovat tehneet monia onnistuneita sotaretkiä hiitolalaisten kukkaroille. Taktillisten tehtävien selvittämisessä suurta taitoa ovat osoittaneet myöskin varsinkin Rouva Brotherus sekä Neiti Horma.” – kirjoitti Suojeluskuntalaisen lehti, patsaanpaljastustilaisuuden jälkeen.

Muistomerkin marmorikuution päällä oli Emil Halosen veistämä ”Kannelta soittava tyttö” – patsas. Patsaan jalustan etusivulle on kaiverrettu vuosiluku 1918 ja sen alla teksti: ”Kaiju kannel kaatuneille, sotatiellä sortuneille” Kiven kummallekin sivulle on kaiverrettu kahdeksan kaatuneen nimet ja syntymävuosi.

Eemil Halosen suunnittelema, 6.12.1920 paljastettu Hiitolan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma
Muistojuhla vuoden 1918 sankaripatsaalla Hiitolassa
Karjalan Liiton kokoelma
V:n 1918 sankaripatsas Hiitolassa talvisessa asussaan muodostaa monumentaalisen näkymän tämän sodan sankarihaudan ympäristössä.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samalle kirkkomaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa Tuomas Suikkasen suunnitteleman vuonna 1795 valmistuneen Hiitolan kirkon läheisyyteen.

Sankarihautaus Hiitolan hautausmaalla 1942-02-22

Kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, oli viime sotien sankarivainajien haudoilla pienet puiset ristit. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle venäläiset hautasivat omia vainajia.

Nykyaika

Vapaussodan sankaripatsas säilyi ehjänä molemmista sodista ja lähtiessään evakkoon vuonna 1944 suomalaiset ottivat kanteletta soittavan tytön mukaansa ja nykyisin tyttö soittaa kannelta Noormarkun kirkkopuistossa Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkinä.

Kanteletta soittavan tytön jalustat, ovat säilyneet alkuperäisellä paikallaan Hiitolan hautausmaalla, joka nykyisin on täynnä venäläisten hautoja. Muistomerkin jalustat kunnostettiin, vuonna 1996 ja se muutettiin kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistomerkiksi. Kiven alkuperäiset tekstit ovat säilyneet mutta sen takasivulle kaiverrettiin uusi teksti: ”1918 / 1939-1944 / Isänmaan puolesta kaatuneiden hiitolalaisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen / 1995 Hiisi-säätiö Hiitolan pitäjäseura”. Samalla muistomerkin päälle lisättiin kivinen risti kannelta soittavan tytön tilalle.

Hiitolassa haluttiin kuitenkin kunnioittaa kaikkia sankarivainajien muistoa kaivertamalla kaikkien sankarivainajien nimet näkyville. Ajatus oli, että uusi muistomerkki olisi paljastettu, kun Hiitolan sankaripatsaan pystyttämisestä tuli 100 vuotta täyteen, vuonna 2020 ja samalla olisi vietetty pitäjäjuhlaa Hiitolassa. Koronapandemia kuitenkin esti matkustamisen Venäjälle, joten juhlat jäivät järjestämättä.
Uusi muistomerkki kuitenkin saatiin pystytettyä. Muistomerkki koostuu viidestä ruskeagraniittisesta nimikivestä, joihin on kaiverrettu 304 hiitolalaisen sankarivainajan nimet, sekä yhden sotatoimialueella kaatuneen lotan nimi. Jokaisen kiven ylälaidassa on vuosiluvut 1939-1944, jonka alla on aakkosjärjestyksessä sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolinpäivät.

Nimikivet on aidattu mustalla paksulla ketjulla ja aidan tolppien päissä on kullan väriset pallot. Uudelle muistomerkille ei ollut tilaa virallisen sankarihautausmaan alueelta, jonka venäläiset ovat ottaneet uusiokäyttöön ja tästä johtuen muistomerkki pystytettiin Hiitolan entisen kirkon kellotapulin perustuksille vuonna 1993 pystytetyn kirkon muistomerkin taakse.

Hiitolan kirkon kellotapuli kuvattuna 1941.08.17. Uudet sankarivainajien nimikivet ovat kellotapulin perustusten päällä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Куликово – Kulikovo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.202418, 29.736752

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.