|

Heinjoki

Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.

Sankaripatsas

Sankaripatsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1919, jolloin aloitettiin myös rahan keräys. Kunta lahjoitti hankkeeseen 1000 markkaa ja Heinjoen nuorisoseura 100 markkaa, jotta keräys saatiin hyvin käyntiin. 8500 markkaa maksaneen sankaripatsaan valmisti viipurilainen Kannaksen Kiviveistämö.

Sankaripatsas paljastettiin vuoden 1919 juhannuksena. Muistomerkki oli kaksinkertaisen jalustan päälle pystytetty pystykivi, jonka etusivu oli kiillotettu mustaksi. Muistomerkin molemmilla puolilla oli tykinammuksia muistuttavat koristekivet. Muistomerkissä oli teksti: ”Uhrasivat henkensä Suomen vapaustaistelussa 1918”, jonka alla oli kaikkien kaatuneiden nimet, iät, sekä kuolinpäivät. Muistomerkin alla, toiseen jaluskiveen oli kaiverrettu nouseva aurinko, kiemuraisine säteineen.

Venäläiset siirsivät talvisodan jälkeen kirkon vieressä seisseen vapaussodan muistomerkin omalle sankarihaudalleen mutta myöhemmin patsas katosi jäljettömiin.

Heinjoen vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajille perustettiin uusi sankarihautausmaa vuonna 1881 rakennetun arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnitteleman luterilaisen kirkonkirkon pohjoispuolelle, pieneen mäntymetsikköön. Rintamalta tuotuja vainajia säilytettiin tässä kivikirkossa hautaukseen saakka.  Jatkosodassa kirkon torni tuhoutui ja 60-luvun tulipalon jälkeen vuonna 1967 venäläisten purkivat kirkon jäänteet.

Heinjoen kirkko.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, jäi Heinjoen sankarihautausmaalle 49 valkoista ristiä muistuttamaan niistä heinjokelaisista, jotka kaatuivat puolustaessaan Suomen itsenäisyyttä.

Nykyaika

1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa. Muistolaatassa on runo:
”Me olemme kansana kasvaneet, ajan uutehen ajan koittoon, elon myrskyä silmin katselleet ja yhtyneet surujen soittoon.”

Vuonna 15.5.1999 paljastettiin Lassi Jaarlisen suunnittelema muistomerkin 40 viime sodissa kaatuneen sankarivainajan muistolle. Muistomerkki on Heinjoen kirkon peruskivi, joka on nostettu pystyyn ja siihen on kiinnitetty laatta, jossa on teksti:
”Tällä paikalla lepää 40 Heinjokelaista vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sodissa kaatunutta sankarivainajaa / Heinjoki-Säätiö 1998”. Ja alla sama teksti venäjäksi.

Muistomerkin paljastustilaisuuden alkusanat lausui Arvi Noro ja paljastuspuheen piti Karkkilan kirkkoherra Juhani Korte. Tilaisuudessa puhui myös entinen Heinjoen suojeluskunnan paikallispäällikkö everstiluutnantti evp. Martti Noponen Kouvolasta, joka johti Heinjoen tykistö koulutteista suojeluskuntaa ennen sotia ja johti Heinjoen miehiä talvisodassa Erillisen pataljoona 4:n komentajana.
Tilaisuuden päätössanat lausui Heinjoki-säätiön puolesta Väinö Kostiainen.

Virallinen sankarihautaa-alue sijaitsee muistomerkin takana.
Sankarihaudan muistomerkissä on vuosiluku 1998, joka on muistomerkin valmistusvuosi. Muistomerkki vihittiin vasta seuraavana vuonna eli 1999.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Вещево – Veshchevo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.731743, 29.180801

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.