|

Valkjärvi

Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas


Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.

Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas laatija Heikkilän valokuvaamo – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.
Vuonna 1922 pystytetty Valkjärven sodan 1918 sankaripatsas – Finnish Heritage Agency, Finland – CC BY.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vapaussodan sankarivainajien viereen haudattiin talvi- ja jatkosodan sankarivainajat, joiden haudoille laitettiin pienet puiset ristit, joissa oli nimet. Lisäksi, jatkosodan aikana sankarihautausmaalle, paikalle jossa aiemmin oli sankaripatsas, pystytettiin suuri valkoinen risti. Tähän kuntoon sankarihautausmaa jäi, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle.

Valkjärven kirkko ja hautausmaa; sankarihautausmaalla valkoisia uusia ristejä
Kuva: Toivonen, Bruno, 1943
Ratsuväkimuseo

Nykyaika

Kun valkjärveläiset pääsivät 1990-luvulla käymään kotiseudullaan, löysivät he kirkon rauniot ja hautausmaan, joka oli otettu uusiokäyttöön.

Aivan ensimmäiseksi sankarihaudan kohdalle muurattiin luonnonkivistä muistomerkki venäläisen laivastoupseeri Victor Dektjarevun toimesta. Muistomerkkiin tuli valkoinen risti ja Suomen vaakuna. Myöhemmin Valkjärven Pitäjäseura kiinnitti siihen laatan, jossa lukee:
”Tällä hautausmaalla lepäävät / Valkjärven sankarivainajat / jotka antoivat henkensä / itsenäisen Suomen puolesta / vuosina 1918, 1939-1944”.

Vuonna 2010 sankarihautausmaan alueelle pystytettiin noin viisi metriä korkea valkoinen muistoristi Versowood Group Oy:n ja Siparila Oy:n tuella. Samanlainen risti oli sankarihautausmaalla ollut jatkosodan aikana. Ristin pystytystilaisuudessa puhunut kansleri Kauko Sipponen totesi puheensa loppuun Sillanpään marssilaulun sanoin: ”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus”.
Vuonna 2012 muistoristiin kiinnitettiin venäjänkielinen laatta: ”Sotilashautausmaata kunnioittaen” Mitshurisnkojen paikallisjohtajan ristin pystytystilaisuudessa esittämän toiveen mukaisesti. Sankarihautausmaan alue on ympäröity valkoisella aidalla.

Sankarihautausmaan aita on nykyisin ehjä. Se kunnostettiin kesällä 2022.

Paikkakunnan nykyinen venäläisasukas löysi kirkonkellon Valkjärvestä. Pitäjäseura rakensi kirkon entisten portaiden viereen kellojalan, johon kirkonkello asennettiin. Samalla kirkon raunioita raivattiin ja saatiin kirkko, jossa on katto korkealla ja seinät leveällä ja tässä kirkossa pitäjäseuralaiset ovat järjestäneet jumalanpalveluksia. Venäläiset käyttävät kirkonkelloa hautausten yhteydessä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Мичуринское – Michurinskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.558013, 29.857089

Google maps street view

Street view näkymän oikeassa reunassa näkyvät Valkjärven sankarihautausmaan valkoinen viisi metrinen risti ja aita. Vasemmalla portti, joka johtaa entisen kirkon perustuksille.

Matkapäiväkirja Valkjärvi

Similar Posts

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Kesän viimeiset lämpimät

    Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Heinjoki

    Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.
    1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *