|

Vuoksenranta

Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat paikkakunnan suurimpia tilaisuuksia.

Vuoksenrannan sankarihauta.

Nykyaika


19.7.1992 paljastettiin muistomerkki Vuoksenrannan pitäjäseuran toimesta kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien muistolle.

Muistomerkin paljastustilaisuus aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka jälkeen laulettiin yhdessä ”Karjalan kunnailla”. Muistomerkin suunnitellut ja toteuttanut Martti Talja kertoi puheenvuorossaan muistomerkkihankkeen taustasta ja kiitti Sokkalan sovhoosin johtoa ja paikallisia venäläisiä, hyvästä yhteistyöstä muistomerkkihankkeen aikana.
Maire Keltalan lauluesityksen jälkeen kansanedustaja Matti Vanhanen piti muistomerkin paljastuspuheen. Hän viittasi puheessaan Vuoksenrannan vuosituhantiseen historiaan ja ikivanhaan tapaan kunnioittaa vainajia, sekä Venäjän presidentti Jeltsinin Helsingin vierailun aikana tehtyyn sopimukseen, millä pyritään edistämään sodissa kaatuneiden muiston vaalimista ja muistomerkkien pystyttämistä. Puheen päätyttyä Antti Miikkulainen ja Aarne Ukonmäki paljastivat sankarivainajien haudalle kirkon viereen pystytetyn kivisen muistomerkin, jonka jälkeen laulettiin yhdessä virsi – Siunaa ja varjele meitä. Seuraavaksi laskettiin muistomerkille seppeleitä monien eri yhdistysten toimesta. Tilaisuuden päätteeksi puhui pastori Antti Mustonen.
Muistomerkin paljastamisen jälkeen siirryttiin noin 200:n metrin päässä sijaitsevalle venäläissotilaiden haudalle, jonne laskettiin vuoksenrantalaisten kukat.

Vuonna 1999 kiinnitettiin Vuoksenrannan kirkon seinään sankarivainajien muistolaatta, jossa on kaikkien sankarivainajien nimet.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Озёрское – Ozyorskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.863682, 29.481883

Google maps street view

Street view näkymässä Vuoksenrannan kirkko, jonka vasemmalla sivustalla on sanakrihautausmaa.

Similar Posts

  • |

    Heinjoki

    Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.
    1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa.

  • |

    Harlu

    Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

  • |

    Kesän viimeiset lämpimät

    Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

  • |

    Pihakaivot kunniaan

    Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *