|

Vuoksenranta

Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat paikkakunnan suurimpia tilaisuuksia.

Vuoksenrannan sankarihauta.

Nykyaika


19.7.1992 paljastettiin muistomerkki Vuoksenrannan pitäjäseuran toimesta kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien muistolle.

Muistomerkin paljastustilaisuus aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka jälkeen laulettiin yhdessä ”Karjalan kunnailla”. Muistomerkin suunnitellut ja toteuttanut Martti Talja kertoi puheenvuorossaan muistomerkkihankkeen taustasta ja kiitti Sokkalan sovhoosin johtoa ja paikallisia venäläisiä, hyvästä yhteistyöstä muistomerkkihankkeen aikana.
Maire Keltalan lauluesityksen jälkeen kansanedustaja Matti Vanhanen piti muistomerkin paljastuspuheen. Hän viittasi puheessaan Vuoksenrannan vuosituhantiseen historiaan ja ikivanhaan tapaan kunnioittaa vainajia, sekä Venäjän presidentti Jeltsinin Helsingin vierailun aikana tehtyyn sopimukseen, millä pyritään edistämään sodissa kaatuneiden muiston vaalimista ja muistomerkkien pystyttämistä. Puheen päätyttyä Antti Miikkulainen ja Aarne Ukonmäki paljastivat sankarivainajien haudalle kirkon viereen pystytetyn kivisen muistomerkin, jonka jälkeen laulettiin yhdessä virsi – Siunaa ja varjele meitä. Seuraavaksi laskettiin muistomerkille seppeleitä monien eri yhdistysten toimesta. Tilaisuuden päätteeksi puhui pastori Antti Mustonen.
Muistomerkin paljastamisen jälkeen siirryttiin noin 200:n metrin päässä sijaitsevalle venäläissotilaiden haudalle, jonne laskettiin vuoksenrantalaisten kukat.

Vuonna 1999 kiinnitettiin Vuoksenrannan kirkon seinään sankarivainajien muistolaatta, jossa on kaikkien sankarivainajien nimet.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Озёрское – Ozyorskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.863682, 29.481883

Google maps street view

Street view näkymässä Vuoksenrannan kirkko, jonka vasemmalla sivustalla on sanakrihautausmaa.

Similar Posts

  • |

    Sadetta luvassa

    Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…

  • |

    Kaikki viihtyi Viipurissa

    Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *