|

Vuoksenranta

Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat paikkakunnan suurimpia tilaisuuksia.

Vuoksenrannan sankarihauta.

Nykyaika


19.7.1992 paljastettiin muistomerkki Vuoksenrannan pitäjäseuran toimesta kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien muistolle.

Muistomerkin paljastustilaisuus aloitettiin kahvitarjoilulla, jonka jälkeen laulettiin yhdessä ”Karjalan kunnailla”. Muistomerkin suunnitellut ja toteuttanut Martti Talja kertoi puheenvuorossaan muistomerkkihankkeen taustasta ja kiitti Sokkalan sovhoosin johtoa ja paikallisia venäläisiä, hyvästä yhteistyöstä muistomerkkihankkeen aikana.
Maire Keltalan lauluesityksen jälkeen kansanedustaja Matti Vanhanen piti muistomerkin paljastuspuheen. Hän viittasi puheessaan Vuoksenrannan vuosituhantiseen historiaan ja ikivanhaan tapaan kunnioittaa vainajia, sekä Venäjän presidentti Jeltsinin Helsingin vierailun aikana tehtyyn sopimukseen, millä pyritään edistämään sodissa kaatuneiden muiston vaalimista ja muistomerkkien pystyttämistä. Puheen päätyttyä Antti Miikkulainen ja Aarne Ukonmäki paljastivat sankarivainajien haudalle kirkon viereen pystytetyn kivisen muistomerkin, jonka jälkeen laulettiin yhdessä virsi – Siunaa ja varjele meitä. Seuraavaksi laskettiin muistomerkille seppeleitä monien eri yhdistysten toimesta. Tilaisuuden päätteeksi puhui pastori Antti Mustonen.
Muistomerkin paljastamisen jälkeen siirryttiin noin 200:n metrin päässä sijaitsevalle venäläissotilaiden haudalle, jonne laskettiin vuoksenrantalaisten kukat.

Vuonna 1999 kiinnitettiin Vuoksenrannan kirkon seinään sankarivainajien muistolaatta, jossa on kaikkien sankarivainajien nimet.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Озёрское – Ozyorskoye

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.863682, 29.481883

Google maps street view

Street view näkymässä Vuoksenrannan kirkko, jonka vasemmalla sivustalla on sanakrihautausmaa.

Similar Posts

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • |

    Lisää rahaa korruptioon 

    Viipuriin suuntasin usein, toisinaan vain päiväksi, sillä sinne pääsee Pietarista nopeasti, vaikka junalla. Joka käynnillä kiersin ensin nopeasti meidän kolme keskustassa sijaitsevaa hautausmaata, kaksi sankarihautausmaata ja kenttähautausmaan, sytytin kynttilän ja keräsin roskat pois ja kaksi kertaa vuodessa puuhastelin vähän enemmän. Eniten kerättävää ja tapahtumia oli Maaseurakunnan sankarihautausmaalla, joka on suojainen kaunis paikka, niin jotkut viettävät…

  • |

    Heinjoki

    Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.
    1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa.

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *