|

Jaakkima 

Jaakkiman sankarihautausmaahan on haudattu 234 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Jaakkiman sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 vapaussodan kaatuneille. Jaakkimasta rintamalle lähti vapaaehtoisesti 392 miestä ja kutsuntojen kautta 184 eli yhteensä 576 miestä. Heistä 54 haavoittui ja 37 kaatui. 

Kirkon viereen paljastettiin muistomerkki 20.6.1926, näiden 37 huhtikuussa 1918 haudatun vapaussodassa kaatuneen muistolle. Muistomerkin suunnitteli viipurilainen arkkitehti Otto I. Meurman ja sen valmisti Sortavalan Kiviveistämö.  Yli kolme metriä korkea muistomerkki koostui viidestä 1,5 metriä pitkästä harmaasta graniittikivestä, jotka oli pinottu päällekkäin. Ylimpään kiveen oli kaiverrettu teksti: ”Isien uskon kodin lainsuojan ja maan vapauden puolesta kaatuneitten muistolle” ja sen alla oli vuosiluku 1918. Alimmassa kivessä oli suojeluskuntien kuusenoksa ja patsaan taakse oli kaiverrettu Karjalan vaakuna. Muistomerkissä ei ollut sankarivainajien nimiä, sillä jokaisella haudalla oli oma nimikivi. Näistä nimikivistä kaksi on säilynyt. Nimikivissä on vainajan nimen, syntymä- ja kuolinajan lisäksi kaatumispaikka: Kalle P. Tikka kaatui Ahvolassa. Toisessä säilyneessä nimikivessä on nimi Tauno Malinen.

Kuva julkaistu:
25.09.1926 Rajan turva : Sortavalan suojeluskuntapiirin äänenkannattaja no 9 s. 1

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samaan sankarihautausmaahan, kirkon eteen.

Sankarihautajaiset Jaakkimassa: omaiset toteavat vainajansa henkilöllisyyden.
Jaakkima 1942.02.08
Sankarihautajaiset Jaakkimassa.
Jaakkima 1942.02.08
Laatokan puolustajain seppele lasketaan Jaakkiman sankarihaudalle 16.5.1943.
Vieraat Jaakkiman sankarihaudalla 1943.06.21
Yleiskuva Jaakiiman sankarihaudalta Ovaskan ruumiinsiunauksen aikana.
Jaakkima 1943.07.27
Yleiskuva Jaakiiman sankarihaudalta Ovaskan ruumiinsiunauksen aikana.
Jaakkima 1943.07.27

Nykypäivä

Suomalaiset pääsivät palaaman alueelle 1990-luvun alussa ja joutuivat toteamaan, että muistomerkki oli kadonnut paikaltaan. Myöhemmin muistomerkin kaksi kiveä löydettiin ja lisäksi teetettiin kolme uutta kiveä arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaan, jotta muistomerkki saatiin kunnostettua. Muistomerkkiin kiinnitettiin myös pieni metallilaatta, jossa oli alkuperäinen teksti: ”Isien uskon kodin lainsuojan ja maan vapauden puolesta kaatuneitten muistolle” sekä vuosiluvut: ”1939-1940 / 1942-1944”. Heinäkuussa 1993 muistomerkki vihittiin kaikissa kolmessa sodassa kaatuneiden sankarivainajien muistomerkiksi. Valitettavasti metallilaattaa ei muistomerkissä nykyisin enää ole.

Vuonna 1994 kiinnitettiin Jaakkiman kirkon seinään kuparinen Pro patria nimitaulu, johon oli kaiverrettu kaikkien Jaakkiman sankarivainajien nimet. Nimitaulu kuitenkin hävisi hyvin pian kirkon seinältä ja vuosien varrella heräsi toive saada kaikkien Jaakkiman sankarivainajien nimet hakattua kiveen, jälkipolvien nähtäväksi.

Sankarivainajien muistomerkin viereen vihittiin 9.6.2018 yksinkertaisen kaunis Ruskealan marmorista valmistettu musta nimipaasi, johon on kaiverrettu kaikkien 337 Jaakkiman sankarivainajien nimet. Paaden paljastustilaisuudessa puhui Lumivaaralaislähtöinen kirkkoherra Auvo Naukkarinen, sekä Lahdenpohjan kaupunginjohtaja Kazymov Ramiz Mubarizovich, joka puheessaan sanoi:

”Kaupungin historia liittyy erottamattomasti Suomen historiaan. Suomalaiset ovat pitkään asuneet Karjalan tasavallan alueella. Täällä he rakensivat omat elämänpiirinsä, kasvattivat perheensä, kävivät kauppaa ja puolustivat kotiaan vaikeina aikoina. Tänään yhdessä jaakkimalaisten yhteisöjen kanssa kunnioitamme sotilaita, jotka kuolivat eri sodissa, jotka asuivat tällä alueella ja puolustivat kotiaan. Geopoliittisesta tilanteesta huolimatta meidän on ylläpidettävä hyviä suhteita ja säilytettävä alueemme muisto ja historia jälkeläisille. Tämä tilaisuus tänään on hyvä esimerkki siitä”.

Jaakkiman kirkko

Jaakkiman kirkko valmistui vuonna 1850, kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel. Kirkon rakentamiseen tarvittiin 730 000 tavallista punatiiltä ja 26 000 listatiiltä. Sisäpinnat olivat puuta ja kirkossa oli hyvä akustiikka. Kirkon alttaritaulun ”Kristus Getsemanessa” maalasi Carl Erik Löfgren ja se asetettiin paikalleen vuonna 1855. Urut kirkkoon hankittiin vuonna 1870. 1900-luvun alussa kirkko sai lämmityslaitteet ja vuonna 1919 sähkövalaistuksen, kun kirkkoon asennettiin neljä kristallikoristeista pronssikruunua. Kirkolla oli kokoa ja sinne mahtui peräti 3000 sanankuulijaa.

Välirauhan aikana venäläiset turmelivat kirkon sisustuksen mutta suomalaiset kunnostivat kirkon jatkosodan aikana ja kirkko siirtyi taas venäläisten käsiin kunnostettuna. Neuvostoaikana kirkkorakennus oli eri käytöissä esimerkiksi vankilana. Kun rakennus oli varastona ja konekorjaamona, se paloi vuonna 1977. 

Tällä hetkellä katottomassa kirkossa on enkelinäyttely ja kirkon ympäristössä ovat meneillään matkailukeskuksen rakennusten perustustyöt. Kirkonmäki on raivattu puustosta ja pensaista ja kirkon sisälle laitettu kiveys. Kirkkoon on asennuttu uudet ovet ja ikkunat tilattu. Kirkon taakse on rakennettu lämmitetty wc-rakennus. Kirkon kellotornin päälle on suunniteltu rakennettavan näköalatasanne.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Яаккима / Лахденпохья – Jaakkima / Lahdenpohja

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.516508, 30.139786

Google maps street view

Matkapäiväkirja Jaakkima

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.