Kuolemajärvi
Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan.
Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.
Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisen sankarivainajan haudalla valkoinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.
Neuvostoaikana venäläiset tuhosivat sankarihautausmaan symboolit, purkivat kirkon rauniot täydellisesti ja lanasivat koko alueen tasaiseksi.
Nykyaika
Kuolemajärven kirkkoniemi on nykyisin pietarilaisen tehtaan omistuksessa, jonka henkilökunnan lapsille kirkkoniemessä järjestetään kesäisin leirejä. Tehtaan omistajien kanssa päästiin sopimukseen ja sankarihaudan kohdalle, lähelle tuhoutuneen kirkon kivijalkaa paljastettiin muistomerkki 30.5.1999.
Muistomerkiksi päätettiin hankkia vanha panssariestekivi, sillä kulkihan 30-luvulla rakennettu Mannerheim-linja pitäjän halki 35 kilometrin pituudelta. Mannerheim-linjasta haettuun panssariestekiveen kiinnitettiin risti, sekä messinkinen laatta, johon on kaiverrettu sanakarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kuolinajat.
Kesällä lasten leirien aikaan on etukäteen soitettava ja sovittava vierailusta sankarihautausmaalla muuna aikana vierailu onnistuu yleensä portilta soittamalla.
Tiedot
Paikkakunnan nimi venäjäksi:
Пионерское – Pionerskoye
Sankarihautausmaan koordinaatit:
60.374178, 28.965141
Sreeet view portista, jonka takana yksityisalueella sijaitsee Kuolemajärven sankarihautausmaa.
