|

Salla

Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.

Nykyaika

Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalveluksessa puhui piispa Olavi Rimpeläinen ja tilaisuudessa oli paikalla myös Muurmanskin ja Montshegorskin alueen piispan edustaja Nikodim, joka piti luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen ortodoksisen jumalanpalveluksen. Kantalahden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginjohtaja Vladimir Ahrameiko, joka puheessaan pyysi anteeksi suomalaisilta kärsimystä, jonka Neuvostoliitto oli aiheuttanut aloittamalla hyökkäyssodan Suomeen vuonna 1939. ”Olen varma, että Venäjän presidentti Boris Jeltsin yhtyisi anteeksipyyntööni Venäjän kansan puolesta suomalaisille aiheutetuista kärsimyksistä käydyissä sodissa. Venäjä on jo aiemmin tunnustanut hyökänneensä Suomen kimppuun talvisodassa 1939. Kantalahden kaupungin ja alueen puolesta esitä anteeksipyyntömme aiheuttamistamme kärsimyksistä suomalaisille ystävillemme”, sanoi Vladimir Ahrameiko.

Myös tilaisuuteen Moskovasta saapunut Vojennye Memorialyn-yhdistyksen edustaja, Sergei Skulanov puhui. Juhlapuheen tilaisuudessa piti poliisiylijohtaja Olli Urponen, joka on syntyisin Sallasta. Urponen sanoi puheessaan: ”Meidän on elettävä tätä päivää mutta kunnioitamme sankarivainajien muistoa ja arvostamme veteraaneja, jotka ponnistuksillaan turvasivat meille mahdollisuuden jatkaa elämistä vapaassa isänmaassamme.” Urponen painotti puheessaan, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa jälkipolville luja usko itsenäiseen isänmaahan.

Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen Kemistä ja se on varmasti suurin luovutetun alueen sankarihautausmaiden muistomerkeistä. Vasemmanpuoleisessa kivessä on laatta, jossa on teksti: ”Tässä hautausmaassa lepää 220 suomalaista vuoden 1918 ja vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajaa. 116 sankarivainajaa lepää muualla.” Alla on sama teksti venäjäksi.
Oikeanpuoleisiin kiviin on kaiverrettu vuosilukujen alle eroteltuna talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kaatumispäivät. Muistomerkissä on myös metallinen ehkä viisi metriä korkea risti. Sankarihautausmaa on aidattu valkoisella aidalla.

Salla-seura on vuokrannut alueelta noin kaksi hehtaaria maata, jonne he ovat rakentaneet ulkoilmakirkon, sekä talousrakennuksia

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Sankarihautausmaan koordinaatit:

66.969018, 29.210027

Similar Posts

  • |

    Valkjärvi

    Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
    Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

  • Lada Niva sen olla pitää

    Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.

  • |

    Koivisto 

    Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa. Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *