|

Salla

Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.

Nykyaika

Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalveluksessa puhui piispa Olavi Rimpeläinen ja tilaisuudessa oli paikalla myös Muurmanskin ja Montshegorskin alueen piispan edustaja Nikodim, joka piti luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen ortodoksisen jumalanpalveluksen. Kantalahden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginjohtaja Vladimir Ahrameiko, joka puheessaan pyysi anteeksi suomalaisilta kärsimystä, jonka Neuvostoliitto oli aiheuttanut aloittamalla hyökkäyssodan Suomeen vuonna 1939. ”Olen varma, että Venäjän presidentti Boris Jeltsin yhtyisi anteeksipyyntööni Venäjän kansan puolesta suomalaisille aiheutetuista kärsimyksistä käydyissä sodissa. Venäjä on jo aiemmin tunnustanut hyökänneensä Suomen kimppuun talvisodassa 1939. Kantalahden kaupungin ja alueen puolesta esitä anteeksipyyntömme aiheuttamistamme kärsimyksistä suomalaisille ystävillemme”, sanoi Vladimir Ahrameiko.

Myös tilaisuuteen Moskovasta saapunut Vojennye Memorialyn-yhdistyksen edustaja, Sergei Skulanov puhui. Juhlapuheen tilaisuudessa piti poliisiylijohtaja Olli Urponen, joka on syntyisin Sallasta. Urponen sanoi puheessaan: ”Meidän on elettävä tätä päivää mutta kunnioitamme sankarivainajien muistoa ja arvostamme veteraaneja, jotka ponnistuksillaan turvasivat meille mahdollisuuden jatkaa elämistä vapaassa isänmaassamme.” Urponen painotti puheessaan, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa jälkipolville luja usko itsenäiseen isänmaahan.

Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen Kemistä ja se on varmasti suurin luovutetun alueen sankarihautausmaiden muistomerkeistä. Vasemmanpuoleisessa kivessä on laatta, jossa on teksti: ”Tässä hautausmaassa lepää 220 suomalaista vuoden 1918 ja vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajaa. 116 sankarivainajaa lepää muualla.” Alla on sama teksti venäjäksi.
Oikeanpuoleisiin kiviin on kaiverrettu vuosilukujen alle eroteltuna talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kaatumispäivät. Muistomerkissä on myös metallinen ehkä viisi metriä korkea risti. Sankarihautausmaa on aidattu valkoisella aidalla.

Salla-seura on vuokrannut alueelta noin kaksi hehtaaria maata, jonne he ovat rakentaneet ulkoilmakirkon, sekä talousrakennuksia

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Sankarihautausmaan koordinaatit:

66.969018, 29.210027

Similar Posts

  • Lada Niva sen olla pitää

    Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.

  • Blogi on avattu

    Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.

  • |

    Heinjoki

    Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 37 viime sotien sankarivainajaa.
    1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

  • |

    Impilahti 

    Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *