|

Salla

Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.

Nykyaika

Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

Jumalanpalveluksessa puhui piispa Olavi Rimpeläinen ja tilaisuudessa oli paikalla myös Muurmanskin ja Montshegorskin alueen piispan edustaja Nikodim, joka piti luterilaisen jumalanpalveluksen jälkeen ortodoksisen jumalanpalveluksen. Kantalahden kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginjohtaja Vladimir Ahrameiko, joka puheessaan pyysi anteeksi suomalaisilta kärsimystä, jonka Neuvostoliitto oli aiheuttanut aloittamalla hyökkäyssodan Suomeen vuonna 1939. ”Olen varma, että Venäjän presidentti Boris Jeltsin yhtyisi anteeksipyyntööni Venäjän kansan puolesta suomalaisille aiheutetuista kärsimyksistä käydyissä sodissa. Venäjä on jo aiemmin tunnustanut hyökänneensä Suomen kimppuun talvisodassa 1939. Kantalahden kaupungin ja alueen puolesta esitä anteeksipyyntömme aiheuttamistamme kärsimyksistä suomalaisille ystävillemme”, sanoi Vladimir Ahrameiko.

Myös tilaisuuteen Moskovasta saapunut Vojennye Memorialyn-yhdistyksen edustaja, Sergei Skulanov puhui. Juhlapuheen tilaisuudessa piti poliisiylijohtaja Olli Urponen, joka on syntyisin Sallasta. Urponen sanoi puheessaan: ”Meidän on elettävä tätä päivää mutta kunnioitamme sankarivainajien muistoa ja arvostamme veteraaneja, jotka ponnistuksillaan turvasivat meille mahdollisuuden jatkaa elämistä vapaassa isänmaassamme.” Urponen painotti puheessaan, että nyt on aika katsoa eteenpäin ja rakentaa jälkipolville luja usko itsenäiseen isänmaahan.

Muistomerkin on suunnitellut professori Ensio Seppänen Kemistä ja se on varmasti suurin luovutetun alueen sankarihautausmaiden muistomerkeistä. Vasemmanpuoleisessa kivessä on laatta, jossa on teksti: ”Tässä hautausmaassa lepää 220 suomalaista vuoden 1918 ja vuosien 1939-1944 sotien sankarivainajaa. 116 sankarivainajaa lepää muualla.” Alla on sama teksti venäjäksi.
Oikeanpuoleisiin kiviin on kaiverrettu vuosilukujen alle eroteltuna talvi- ja jatkosodan sankarivainajien nimet, sekä syntymä- ja kaatumispäivät. Muistomerkissä on myös metallinen ehkä viisi metriä korkea risti. Sankarihautausmaa on aidattu valkoisella aidalla.

Salla-seura on vuokrannut alueelta noin kaksi hehtaaria maata, jonne he ovat rakentaneet ulkoilmakirkon, sekä talousrakennuksia

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Sankarihautausmaan koordinaatit:

66.969018, 29.210027

Similar Posts

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Kollaan kenttähautausmaa

    Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • |

    Suojärvi

    Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Karjalaisten palattua kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *