|

Muolaa 

Vapaussodassa kaatui noin 30 valkoista muolaalaista, joista ilmeisesti 11 haudattiin kirkkomaahan, sillä sankaripatsaassa on 11 nimeä. Kirkkomaahan on haudattu myös 165 jatkosodan sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan jälkeen aloitettiin varojen hankkiminen sankaripatsasta varten järjestämällä iltamia ja rahakeräyksiä. Muolaan kunnanvaltuusto äänestyksen jälkeen myönsi hankkeelle rahaa, jonka jälkeen saatiin tilattua ei vain yksi sankaripatsas, vaan peräti kaksi patsasta. Toinen pystytettiin Hotokan koulun luokse ja toinen kirkkomaalle. Sankaripatsaat valmisti Viipurin Koneellinen kiviveistämö ja kirkkomaalle muistomerkki paljastettiin 6.6.1920. Sankaripatsaan etusivulla ylhäällä on Karjalan vaakuna, jonka alla on teksti: ”Uhrasivat henkensä Isänmaan puolesta Suomen vapauden taistelussa 1918”. Lisäksi sankaripatsaan sivuilla on yhdentoista vapaussodan sankarivainajien nimet, sekä iät.

Sankarihautajaiset Muolaassa 15.5.1918.
Forssan museo
Vapaussodan sankaripatsas Muolaassa. Kuva otettu vuonna 1938. Forssan museo

Talvi- ja jatkosota

Talvisodan aikana rintamalinja kulki kirkonmäen kautta ja alueella käytiin kiivaita taisteluita. Vapaussodan sankaripatsas sai osumia mutta pysyi jalustallaan, vaikka vieressä seisonut kirkko, tuhoutui täysin. Kun suomalaiset valloittivat Muolaan takaisin vuonna 1941 sankaripatsas oli edelleen paikoillaan.

Muolaaseen haudattiin 165 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihautausmaa suunniteltiin osaksi Muolaan kirkonmäen hautausmaata ja suunnittelusta vastasi Ilmari Wirkkala. Ensimmäiset sankarihautajaiset olivat marraskuussa 1941.

Ensimmäiset sankarihautajaiset Muolaassa, hävitetyn kirkon liepeillä. 1941-11-26
Ensimmäiset sankarihautajaiset Muolaassa, hävitetyn kirkon liepeillä.
Ensimmäiset sankarihautajaiset Muolaassa, hävitetyn kirkon liepeillä.
Ensimmäiset sankarihautajaiset Muolaassa, hävitetyn kirkon liepeillä.

Ennen alueiden pakkoluovutusta ei noille haudoille oltu vielä saatu muistomerkkiä tai kiviä, vaan jokaisella sankarihaudalla oli valkoinen puinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot ja hauta-alueen keskellä oli lisäksi iso puinen risti.

Nykyaika

Vuonna 1980 sankaripatsas oli kaadettu, jonka jälkeen se katosi. Vuodet vierivät, kunnes pietarilainen mies ilmoitti 90-luvulla muolaalaisille, että sankaripatsas on hänellä, sillä hän oli ystävänsä kanssa siirtänyt sen turvaan, jotta sitä ei olisi harjoitettu tai hävitetty. 3500 kiloa painava sankaripatsas saatiin takaisin alkuperäiselle paikalleen, Muolaan kunnanjohtajan suostumuksella ja kunta myös organisoi patsaan kuljettamisen Terijoelta ja sen paikalleen asettamisen.

Harmaagraniittinen 101 vuotta vanha sankaripatsas on vaikuttava näky, sillä sitä koristavat luotien ja sirpaleiden jäljet. Se on kuin haavoittunut sotilas, joka on nähnyt ja kokenut paljon ja kertoo vapauden hinnasta. Muistomerkkiin on kiinnitetty laatta, jossa on teksti: ” Muistomerkin on pystyttänyt uudelleen vuonna 2004 Muolaalaisten Seura ry. Paasi löytyi Jalkalasta. Sen olivat pelastaneet Kirkonmäeltä R. Varlamov ja A. Basiljul”.

Neuvostoaikana sankarihautausmaan ristit katosivat, joten pitäjäseura pystytti vuonna 1992 arkkitehti Into Pyykön suunnitteleman punagraniittisen muistomerkin sankarihautausmaalle sankarivainajien muistoksi. Muistomerkissä on teksti: ”Tähän kirkkomaahan haudattujen vainajien muistoa kunnioittaen. Muolaalaisten Seura 1992” ja sama venäjäksi. Muistomerkin ympärys laatoitettiin vuonna 1995.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Правдино – Pravdino

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.5560144, 29.5674115

Google maps street view

Muolaan kirkonmäen opaskartan edestä vasemmalle menevä tie johtaa sankarihautausmaalle. Sankaripatsas sijaitsee opaskartan takana olevan puuston takana.

Matkapäiväkirja Muolaa

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.