|

Salmi

Salmiin on haudattu yli 400 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankarivainajat


Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…

Salmin vuoden 1918 sankaripatsas ortodoksisen kirkon sankarihautausmaalla Tulemalla
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat, sekä ortodoksit, että luterilaiset haudattiin ortodoksisen hautausmaan yhteyteen perustettuun sankarihautausmaahan, jonne oli myös haudattu Vapaussodan sankarivainajat. Salmin sankarihautaan haudattiin yhteensä yli neljäsataa sankarivainajaa.

Suomen aikaan Salmin väestöstä isoin osa oli ortodokseja ja vähemmistö luterilaisia mutta ihmiset olivat oppineet elämään ja tuleman toimeen keskenään, vaikka heillä oli omat seurakunnat ja omat kirkkorakennukset. Sankarivainajien muistotilaisuuksissa Salmin sankarihautausmaalla oli tapana pitää ortodoksien rituaalin mukainen sielunrukous, jonka lisäksi tilaisuudessa puhui luterilainen pappi ja tilaisuudessa veisattiin luterilaisten virsiä, sillä tilaisuudet olivat paikkakunnan yhteisiä. Joillain toisilla paikkakunnilla missä ortodoksit olivat vähemmistönä, syntyi ongelmia eri kirkkokuntien pappien välillä ja tästä johtuen Salmin rovasti M. Michailov kirjoitti sanomalehteen: ”Älkäämme viekö kirkoissa vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja riitaa sankarihautoja ympäröivään yksimielisyyteen ja rakkauteen. Älkäämme ainakaan me papit!”

Salmin uudelta suurelta sankarihautausmaalta.
Salmin sankarihautausmaalta.
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Venäläiset hävittivät ristit, kun heistä tuli alueen isäntiä vuonna 1944 pakkoluovutuksen jälkeen ja hautasivat suomalaisten sankarivainajien päälle 718 omaa kaatunuttaan.

Nykyaika


Nykyisin Salmin sankarihautausmaalla on kaksi muistokiveä, toinen on suomalaisten ja toinen on venäläisten. Suomalaisten kivessä on teksti: ”Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa / Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut”.

Suomalaisten muistokivi paljastettiin 27.6.1992. Tilaisuus alkoi Salmin ortodoksisen kirkon Pyhän Nikolaoksen rauniokirkossa pidetyllä rukouspalveluksella, joka oli sodan jälkeen ensimmäinen kirkollinen toimitus tuolla paikalla, sillä kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi sodassa. Palveluksen toimittivat metropoliitta Leo, sekä Aunuksen ja Petroskoin piispa Manuel. Palveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi saattueena sankarihautausmaalle. Tilaisuudessa kuultiin sekä suomalaisten, että venäläisten puheita ja lopuksi laskettiin seppeleitä muistomerkille, joka pystytettiin yli 400 salmilaisen sankarivainajan muistolle.

Sankarihauta-alueen toisessa päässä on pieni suomalaisten pystyttämä muistomerkki ja alueen toisessa päässä venäläisten mahtipontinen muistomerkki patsaineen ja muovikukkineen.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Салми – Salmi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.369190, 31.858892

Google maps street view

Matkapäiväkirja Salmi

Similar Posts

  • |

    Suomen Riviera 

    Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.

  • |

    Korpiselkä 

    Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.

    Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *