|

Salmi

Salmiin on haudattu yli 400 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankarivainajat


Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…

Salmin vuoden 1918 sankaripatsas ortodoksisen kirkon sankarihautausmaalla Tulemalla
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat, sekä ortodoksit, että luterilaiset haudattiin ortodoksisen hautausmaan yhteyteen perustettuun sankarihautausmaahan, jonne oli myös haudattu Vapaussodan sankarivainajat. Salmin sankarihautaan haudattiin yhteensä yli neljäsataa sankarivainajaa.

Suomen aikaan Salmin väestöstä isoin osa oli ortodokseja ja vähemmistö luterilaisia mutta ihmiset olivat oppineet elämään ja tuleman toimeen keskenään, vaikka heillä oli omat seurakunnat ja omat kirkkorakennukset. Sankarivainajien muistotilaisuuksissa Salmin sankarihautausmaalla oli tapana pitää ortodoksien rituaalin mukainen sielunrukous, jonka lisäksi tilaisuudessa puhui luterilainen pappi ja tilaisuudessa veisattiin luterilaisten virsiä, sillä tilaisuudet olivat paikkakunnan yhteisiä. Joillain toisilla paikkakunnilla missä ortodoksit olivat vähemmistönä, syntyi ongelmia eri kirkkokuntien pappien välillä ja tästä johtuen Salmin rovasti M. Michailov kirjoitti sanomalehteen: ”Älkäämme viekö kirkoissa vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja riitaa sankarihautoja ympäröivään yksimielisyyteen ja rakkauteen. Älkäämme ainakaan me papit!”

Salmin uudelta suurelta sankarihautausmaalta.
Salmin sankarihautausmaalta.
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Venäläiset hävittivät ristit, kun heistä tuli alueen isäntiä vuonna 1944 pakkoluovutuksen jälkeen ja hautasivat suomalaisten sankarivainajien päälle 718 omaa kaatunuttaan.

Nykyaika


Nykyisin Salmin sankarihautausmaalla on kaksi muistokiveä, toinen on suomalaisten ja toinen on venäläisten. Suomalaisten kivessä on teksti: ”Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa / Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut”.

Suomalaisten muistokivi paljastettiin 27.6.1992. Tilaisuus alkoi Salmin ortodoksisen kirkon Pyhän Nikolaoksen rauniokirkossa pidetyllä rukouspalveluksella, joka oli sodan jälkeen ensimmäinen kirkollinen toimitus tuolla paikalla, sillä kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi sodassa. Palveluksen toimittivat metropoliitta Leo, sekä Aunuksen ja Petroskoin piispa Manuel. Palveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi saattueena sankarihautausmaalle. Tilaisuudessa kuultiin sekä suomalaisten, että venäläisten puheita ja lopuksi laskettiin seppeleitä muistomerkille, joka pystytettiin yli 400 salmilaisen sankarivainajan muistolle.

Sankarihauta-alueen toisessa päässä on pieni suomalaisten pystyttämä muistomerkki ja alueen toisessa päässä venäläisten mahtipontinen muistomerkki patsaineen ja muovikukkineen.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Салми – Salmi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.369190, 31.858892

Google maps street view

Matkapäiväkirja Salmi

Similar Posts

  • |

    Nimessä jotain tuttua

    Matka jatkui ja seuraavana listallani oli paikkakunnan nimi, joka oli jotenkin tuttu mutta toisaalta vieras – Enso. Ennen kuin luin paikkakunnasta mitään tieto, mietin liittyyköhän se jotenkin samannimiseen yhtiöön, joka on edelleen toiminnassa ja mielenkiinnolla paneuduin materiaaliin mitä Ensosta löysin. Aiemminkin olen kirjoittanut ettei luovutettu Karjala ollut köyhyyttä ja kurjuutta, niin kuin jotkut edelleen tuntuvat…

  • |

    Valkjärvi

    Valkjärvelle oli pystytetty vapaussodan sankaripatsas vuonna 1922. Sankaripatsas sai paikan kirkkomaan pääportista tultaessa oikealta puolelta. Graniittisessa sankaripatsaassa oli polvistunut sotilas. Sankaripatsaan venäläiset hävittivät välirauhan aikana.
    Valkjärven sankarihautausmaalle on haudattu 22 vapaussodan ja 153 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Kanneljärvi 

    Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *