|

Salmi

Salmiin on haudattu yli 400 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankarivainajat


Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…

Salmin vuoden 1918 sankaripatsas ortodoksisen kirkon sankarihautausmaalla Tulemalla
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajat, sekä ortodoksit, että luterilaiset haudattiin ortodoksisen hautausmaan yhteyteen perustettuun sankarihautausmaahan, jonne oli myös haudattu Vapaussodan sankarivainajat. Salmin sankarihautaan haudattiin yhteensä yli neljäsataa sankarivainajaa.

Suomen aikaan Salmin väestöstä isoin osa oli ortodokseja ja vähemmistö luterilaisia mutta ihmiset olivat oppineet elämään ja tuleman toimeen keskenään, vaikka heillä oli omat seurakunnat ja omat kirkkorakennukset. Sankarivainajien muistotilaisuuksissa Salmin sankarihautausmaalla oli tapana pitää ortodoksien rituaalin mukainen sielunrukous, jonka lisäksi tilaisuudessa puhui luterilainen pappi ja tilaisuudessa veisattiin luterilaisten virsiä, sillä tilaisuudet olivat paikkakunnan yhteisiä. Joillain toisilla paikkakunnilla missä ortodoksit olivat vähemmistönä, syntyi ongelmia eri kirkkokuntien pappien välillä ja tästä johtuen Salmin rovasti M. Michailov kirjoitti sanomalehteen: ”Älkäämme viekö kirkoissa vallitsevaa ahdasmielisyyttä ja riitaa sankarihautoja ympäröivään yksimielisyyteen ja rakkauteen. Älkäämme ainakaan me papit!”

Salmin uudelta suurelta sankarihautausmaalta.
Salmin sankarihautausmaalta.
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma
Salmin pitäjän Tuleman kylässä sankarivainajien muistopäivänä
Toukokuu 1944
Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Venäläiset hävittivät ristit, kun heistä tuli alueen isäntiä vuonna 1944 pakkoluovutuksen jälkeen ja hautasivat suomalaisten sankarivainajien päälle 718 omaa kaatunuttaan.

Nykyaika


Nykyisin Salmin sankarihautausmaalla on kaksi muistokiveä, toinen on suomalaisten ja toinen on venäläisten. Suomalaisten kivessä on teksti: ”Tässä lepää yli neljäsataa salmilaista sankarivainajaa / Olkaa iäti muistetut te autuuteen kutsutut”.

Suomalaisten muistokivi paljastettiin 27.6.1992. Tilaisuus alkoi Salmin ortodoksisen kirkon Pyhän Nikolaoksen rauniokirkossa pidetyllä rukouspalveluksella, joka oli sodan jälkeen ensimmäinen kirkollinen toimitus tuolla paikalla, sillä kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi sodassa. Palveluksen toimittivat metropoliitta Leo, sekä Aunuksen ja Petroskoin piispa Manuel. Palveluksen jälkeen juhlaväki siirtyi saattueena sankarihautausmaalle. Tilaisuudessa kuultiin sekä suomalaisten, että venäläisten puheita ja lopuksi laskettiin seppeleitä muistomerkille, joka pystytettiin yli 400 salmilaisen sankarivainajan muistolle.

Sankarihauta-alueen toisessa päässä on pieni suomalaisten pystyttämä muistomerkki ja alueen toisessa päässä venäläisten mahtipontinen muistomerkki patsaineen ja muovikukkineen.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Салми – Salmi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.369190, 31.858892

Google maps street view

Matkapäiväkirja Salmi

Similar Posts

  • |

    Harlu

    Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *