|

Suojärvi

Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Kun alueet saatiin vallattua takaisin jatkosodassa ja asukkaat palasivat kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

Sankarivainajien siunaustilaisuus Kuikanniemessä 1943. Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi

Suomen aikaan Suojärvi oli Viipurin läänin suurin pitäjä ja Suojärvi oli myös pakkoluovutettujen alueiden suurin pitäjä.

Nykyaika

Sankarihautausmaa oli hylättynä koko neuvostoajan ja se paikallistettiin uudelleen metsittyneen lepikon seasta kesällä 1990. Pitäjäseuran aktiivit hakivat luvan alueen kunnostamiseen Suojärven piirin johdolta ja kunnostustyöt päästiin aloittamaan kesällä 1991.

Sankarihautausmaalle hankittiin noin kaksimetrinen luonnonkivi, johon kiinnitettiin muistolaatta, joka paljastettiin sunnuntaina 28. kesäkuuta 1992. Laatassa ylinnä on vuosiluvut 1939-1944, joiden alapuolella on teksti: ”Sodissa kaatuneiden Suojärveläisten sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi.

Tilaisuudessa Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Martti Honkaselkä toimitti muistopalveluksen ja Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Martti Mulari piti hartauden. Juhlapuheen piti Suojärven pitäjäseuran puheenjohtaja Nestor Norppa. Tilaisuuteen osallistui myös Suojärven piirin korkein johto. Juhlassa oli paikalla sankarivainajien omaisia ja myös niitä, jotka olivat olleet vuonna 1942 evakosta paluun jälkeen pidetyssä juhlallisessa muistotilaisuudessa.

Suojärvellä ei jääty lepäilemään laakereille, vaikka muistomerkki oli saatu pystytettyä suurelle sankarihauta-alueelle, joka muuten oli tyhjä. Sankarihautausmaa aidattiin valkoisella lauta-aidalla vuonna 1995 ja samalla kolme vuotta aiemmin paljastettuun muistokiveen kiinnitettiin metallinen risti. Myöhemmin muistokiven taakse pystytettiin vielä korkea puuristi ja aluetta hoidettiin huolella.

Vuonna 2007 Suojärven Pitäjäseura aloitti suuren hankkeen saadakseen kaikille haudatuille oman ristin. Lupa tuli Venäjältä yllättävän nopeasti ja 300 ristiä valmistettiin talkootyönä ja kovan uurastuksen jälkeen keväällä 2009 ne olivat valmiina. Luvat risteille olivat kunnossa, mutta matka tyssäsi Venäjän tulliin, jossa ongelmat jatkuivat pitkin vuotta. Vasta marraskuussa, kun asiasta oli Suomessa jo tehty välikysymys hallitukselle, ristien vienti Suojärven Kuikkaniemeen onnistui. Alueen ennallistaminen toteutettiin alkuperäisiä hautakarttoja apuna käyttäen ja lisäksi aluetta tutkittaessa löytyi maan sisästä vielä jäänteitä alkuperäisistä risteistä, jotka alueelle sotavuosina pystytettiin.

Nyt Suojärven Kuikkaniemen sankarihautausmaa on ennallistettu alkuperäiseen kuntoon. Jokaisella 272 haudalla on puinen risti, jossa on nimilaatta. Sankarihautausmaa on siinä kunnossa, kuin se oli vuonna 1944, kun Suojärvi jouduttiin pakkoluovuttamaan, ja suojärveläiset joutuivat lähtemään evakkoon.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Суоярви – Suojärvi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.191823, 32.424353

Matkapäiväkirja Suojärvi

Similar Posts

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

  • |

    Säkkijärven kenttähautausmaa

    Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

  • |

    Viimeinkin Vuokselaan

    Olin etukäteen jo päättänyt, että en lähde Nivalla ajamaan Vuokselaan, vaan haluan venekyydin Vuoksen yli, sillä se olisi nopein tapa. Katsoin kartasta Vuoksen rannalla olevan paikan, joka tarjosi veneretkiä ja ajoin kyseisen paikan pihaan. Paikalla oli kaksi nuorta miestä, jotka kertoivat, että omistaja ei ole paikalla, sillä veneretkiä ei kyseiselle päivälle ollut varattu. Hetken siinä…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *