|

Suojärvi

Suojärven sankarihautausmaalle on haudattu 272 sankarivainajaa, joista osa oli talvisodassa haudattu ensin Värtsilään ja Sortavalaan ja jatkosodassa Jerosten kylän väliaikaishautoihin. Kun alueet saatiin vallattua takaisin jatkosodassa ja asukkaat palasivat kotiseudulleen vuonna 1942 muualle haudatut siirrettiin kotiseudun multiin, Kuikanniemeen perustettuun sankarihautausmaahan.

Sankarivainajien siunaustilaisuus Kuikanniemessä 1943. Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi
Kuva: https://suojarvi.kuvat.fi

Suomen aikaan Suojärvi oli Viipurin läänin suurin pitäjä ja Suojärvi oli myös pakkoluovutettujen alueiden suurin pitäjä.

Nykyaika

Sankarihautausmaa oli hylättynä koko neuvostoajan ja se paikallistettiin uudelleen metsittyneen lepikon seasta kesällä 1990. Pitäjäseuran aktiivit hakivat luvan alueen kunnostamiseen Suojärven piirin johdolta ja kunnostustyöt päästiin aloittamaan kesällä 1991.

Sankarihautausmaalle hankittiin noin kaksimetrinen luonnonkivi, johon kiinnitettiin muistolaatta, joka paljastettiin sunnuntaina 28. kesäkuuta 1992. Laatassa ylinnä on vuosiluvut 1939-1944, joiden alapuolella on teksti: ”Sodissa kaatuneiden Suojärveläisten sankarivainajien muistolle” ja sama venäjäksi.

Tilaisuudessa Nurmeksen ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Martti Honkaselkä toimitti muistopalveluksen ja Juuan evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Martti Mulari piti hartauden. Juhlapuheen piti Suojärven pitäjäseuran puheenjohtaja Nestor Norppa. Tilaisuuteen osallistui myös Suojärven piirin korkein johto. Juhlassa oli paikalla sankarivainajien omaisia ja myös niitä, jotka olivat olleet vuonna 1942 evakosta paluun jälkeen pidetyssä juhlallisessa muistotilaisuudessa.

Suojärvellä ei jääty lepäilemään laakereille, vaikka muistomerkki oli saatu pystytettyä suurelle sankarihauta-alueelle, joka muuten oli tyhjä. Sankarihautausmaa aidattiin valkoisella lauta-aidalla vuonna 1995 ja samalla kolme vuotta aiemmin paljastettuun muistokiveen kiinnitettiin metallinen risti. Myöhemmin muistokiven taakse pystytettiin vielä korkea puuristi ja aluetta hoidettiin huolella.

Vuonna 2007 Suojärven Pitäjäseura aloitti suuren hankkeen saadakseen kaikille haudatuille oman ristin. Lupa tuli Venäjältä yllättävän nopeasti ja 300 ristiä valmistettiin talkootyönä ja kovan uurastuksen jälkeen keväällä 2009 ne olivat valmiina. Luvat risteille olivat kunnossa, mutta matka tyssäsi Venäjän tulliin, jossa ongelmat jatkuivat pitkin vuotta. Vasta marraskuussa, kun asiasta oli Suomessa jo tehty välikysymys hallitukselle, ristien vienti Suojärven Kuikkaniemeen onnistui. Alueen ennallistaminen toteutettiin alkuperäisiä hautakarttoja apuna käyttäen ja lisäksi aluetta tutkittaessa löytyi maan sisästä vielä jäänteitä alkuperäisistä risteistä, jotka alueelle sotavuosina pystytettiin.

Nyt Suojärven Kuikkaniemen sankarihautausmaa on ennallistettu alkuperäiseen kuntoon. Jokaisella 272 haudalla on puinen risti, jossa on nimilaatta. Sankarihautausmaa on siinä kunnossa, kuin se oli vuonna 1944, kun Suojärvi jouduttiin pakkoluovuttamaan, ja suojärveläiset joutuivat lähtemään evakkoon.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Суоярви – Suojärvi

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.191823, 32.424353

Matkapäiväkirja Suojärvi

Similar Posts

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

  • Blogi on avattu

    Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *