|

Terijoki

Terijoelle on haudattu 75 sankarivainajaa.

Kino-Teatteri

Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:

”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri.”

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Terijoen sankarihautausmaa perustettiin arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman ja vuonna 1908 valmistuneen Terijoen kirkon viereen jatkosodan aikana, kun syksyllä 1941 Suomi sai valloitettua talvisodassa menettämänsä Terijoen takaisin. Tuolloin päätettiin siirtää väliaikaisiin hautoihin haudatut terijokelaiset tänne yhteiseen hautaan ja hautaamista jatkettiin koko jatkosodan ajan.

Tarkoitus oli järjestää hautapaikan juhlallinen vihkiminen heti, kun omaiset olisivat palanneet kotiseudulleen. Jatkosodan lähetessä loppuaan tuli selväksi, että päätös odottaa hautapaikan juhlallista vihkimistä, kun omaiset olisivat päässeet kotiseudulleen, oli väärä. Sodan tuulet alkoivat kääntyä ja niinpä piispa Ilmari Salomies antoi käskyn Terijoen kirkkoherra Väinö Mutrulle kiirehtiä hautapaikan vihkimistä. Se vihittiinkin käyttöön 24.5.1944.

Nykyaika

Sodan jälkeen venäläiset hävittivät sankarihautojen puiset ristit ja rakensivat paikalle puiston. Luterilaisesta kirkosta venäläiset tekivät taas elokuvateatteri ”Pobedan”, mikä tarkoittaa voittoa. Tietynlainen voitto saavutettiin, kun neuvotteluissa Zelenogorskin viranomaisten kanssa heltisi lupa muistomerkin pystyttämiseen.

Heinäkuun 24. päivänä 1993 paljastettiin kivistä tehty katkaistu pyramidi muistomerkki. Muistomerkin olivat suunnitelleet Terijoki-Seuran puheenjohtaja Esko Toiviainen ja arkkitehti Sakari Nironen. Muistomerkin sijainti määritettiin hautarivien mukaan. Kiven sivuilla on vainajien nimet, syntymä- ja kuolinpäivämäärät. Kiven edessä olevassa metallilaatassa on teksti: ”Tälle paikalle on haudattu ja siunattu 75 sodissa 1939-1944 kaatunutta suomalaista, terijokelaista sotilasta.” Alla on sama venäjäksi.

Muistomerkin rakensivat Esko Toiviainen, Olli Torkkeli, Toivo Pulla ja Jouko Ikonen. Muistomerkin rahoitti Terijoki-Seura, opetusministeriö ja Teri-Säätiö. Zelenogorskin luterilaisen seurakunnan kanssa on sovittu hautamuistomerkin hoidosta ja kaupunki on hoitanut kukat muistomerkin ympärillä olevaan puistoon.

Muistomerkin paljastusjuhlan avasi haminalainen trumpetisti Jari Riiheläinen rukousfanfaarilla. Muistomerkin paljastuspuheessa Esko Toiviainen sanoi: ”Vuosikymmenien ajan tästä ohi kulkeneet tai puiston penkillä istahtaneet eivät ole tienneet mitä alla oleva maa sisäänsä kätkee. Lepohetken ottanut kulkija ei edes aavistanut, että hänen allaan lepää suomalainen sotilas, joka tuossa tien toisella puolella ennen uurasti pelloillaan. Ei tiennyt vieras, että niin monet rantahiekalla temmeltäneet pikkupojat nuorukaisiksi vartuttuaan ja leikkien muututtua tosi taisteluiksi, nukkuvat nyt tässä ikiuntaan.” Puheensa Toiviainen päätti sanoihin: ”Meidän, entisten Terijokelaisten pyrkimys on ollut vain kertoa, niin kuin miljoonien kaatuneiden omaisten ympäri maailmaa, yli rajojen, että teitä, tämän nurmen alla nukkuvia ei ole unhoitettu.”

Suomalaisten veteraanien kukat laski Jouko Ikonen ja venäläisten veteraanien tervehdyksen toi Zelenogorskin Veteraaniliiton puheenjohtaja Jurij I. Zkirija. Myös Zelenogorskin luterilainen seurakunta oli edustettuna. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Marina Saharnova muistutti puheessaan, että meidän on tunnustettava historialliset tosiasiat, mutta se on syytä tehdä ystävällisessä ja rakentavassa hengessä. Muistomerkin paljastustilaisuus kesti venäläiseen tyyliin tuntikausia.

Muistomerkin vieressä sijaitseva vuonna 1908 valmistunut Terijoen kirkko, on nykyisin luterilaisen Inkerin kirkon käytössä.

Vapaussodan sankaripatsas

Terijoen kirkon eteen pystytettiin vuonna 1922 kuvanveistäjä Evert Porilan suunnittelema, harmaasta graniitista veistetty, rukous- asennossa seisovaa sotilasta esittävä vapaussodan sankaripatsas. Venäläiset kuitenkin hävittivät sankaripatsaan välirauhan aikana eikä edes osia siitä ole löytynyt.

Terijoen sankaripatsas 
Kuva: Valokuvaamo Virola
Museovirasto 
Karjalan Liiton kokoelma
Kuva:Evert Porila
Museovirasto 
Karjalan Liiton kokoelma

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Зеленогорск – Zelenogorsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.196176, 29.706651

Google maps street view

Street view näkymässä sankarihautausmaan muistomerkki on kahden valkoisen penkin edessä. Oikeassa reunassa Terijoen kirkko.

Matkapäiväkirja Terijoki

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.