|

Kivennapa 

Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.

Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma
Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Kivennavan sankarihautausmaa perustettiin kirkonmäelle Pietarin päivänä 29.6.1812 vihityn kirkon jäänteiden viereen. Kirkko tuhoutui täydellisesti talvisodan alussa suomalaisten joukkojen polttamana.

Kivennapa jäi talvisodan alkupäivinä venäläisille ja siksi sakarihautaukset Kivennavalla aloitettiin vasta jatkosodan alussa, kun suomalaiset saivat alueet taas hallintaansa. Muualle haudattuja sankarivainajia siirrettiin Kivennavan sankarihautaan yhteensä 26 ja neljä kadonnutta siunattiin poissaolevana.

Sankarihautaus, Kivennapa
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki

Kivennavan uusi kirkko valmistui jatkosodan aikana kenraali Pajarin joukkojen toimesta. Kapteeni Matti Lampenin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön 26.9.1943.

Kun suomalaiset joutuivat lähtemään Kivennavalta vuonna 1944, oli jokaisen sankarivainajan haudalla puinen risti, jossa oli vainajan tiedot.

Nykypäivä

Kirkonmäelle, pystytettiin muistomerkki vuonna 1993. Ikuisuuden portti – muistomerkin on suunnitellut Kivennapaseuran kunniapuheenjohtaja Kauko Ilonen ja toteutuksesta vastasi taiteilija Valentin Zasorin.

Muistomerkki paljastettiin 31.7.1993 heinäkuussa Kivennavalla järjestetyssä juhlassa, johon osallistui noin 1500 vierasta. Tilaisuuden alkuun soivat Kivennavan kirkon kello ääninauhalta, jonka jälkeen veisattiin Suvivirsi. Muistomerkin suunnitellut Ikonen sanoi puheessaan: ”Tänään me teemme kunniaa menneille sukupolville ja heidän työlleen seisoessamme juuri paikalla, jossa jalkojemme alla lepää monta sukupolvea, meille läheisiä vainajia”.

Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Pentti Hytönen ja paikkakuntalaisten puolesta patsaan vastaanottopuheen piti pormestari Nikolai Matvejev. 

Ikuisuuden portti muistomerkin aihe on otettu kirkkomaan entisestä portista. Muistomerkin takana kohoava kahdeksan metriä korkea puinen risti on paikalla, jossa sankaripatsas aikoinaan sijaitsi. Ikuisuuden portti muistomerkin etupuolella on teksti: ”Tällä kirkkomäellä on sijainnut Kivennavan kuudes kirkko, vanha hautausmaa ja sankarivainajien leposija. Menneitä sukupolvia ja synnyinseutuja muistaen” ja sama venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Первомайское – Pervomaiskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3560661, 29.7353852

Google maps street view

Matkapäiväkirja Kivennapa

Similar Posts

  • |

    Syksyn muistoja

    Hymy huulilla kaasuttelin Jaakkimasta kohti Lumivaaraa muistellen kuinka loppusyksystä taitoin tätä samaa matkaa myös Ladalla ja miten hauska reissu Lumivaaran syksyn haravointireissu oli! Syksyllä sain järjestettyä Lahdenpohjasta kuskiksi ihastuttavan reilun kuuskymppisen venäläismiehen Ladallaan. Mies otti Ladastaan kaiken irti hiekkatiellä ja pari kertaa olimme auton kanssa ilmassa ja mahasta otti useammankin kerran. Kuski kysyi jossain vaiheessa,…

  • |

    Voitonpäivää pakoon

    Voitonpäivä teki tuloaan ja kun kyse ei ole minun suosikkipäivästäni halusin pois Pietarista, mahdollisimman kauaksi paraatista ja muista juhlallisuuksista, sillä luulin, että Viipurissa ei ole paraatia.

    Katsoin missä Vahvialan sankarihautausmaa sijaitsee ja hävetti etten ollut edes sitä aiemmin katsonut, sillä käyn Viipurissa usein ja Vahvialahan on ihan naapurissa!

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Johannes 

    Luovutetussa Karjalassa, Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta, toinen sijaitsee välirauhan aikana puretun kirkon lähellä ja toinen noin kilometrin päässä Ristimäen uudella hautausmaalla. Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Harlu

    Harlussa sankarivainajat haudattiin kirkon läheisyyteen perustettuun sankarihautausmaahan. Kun alueet jouduttiin luovuttamaan, oli jokaisella sankarihaudalla valkoinen risti. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä vainajia mistä johtuen sankarihautausmaan tarkkaa paikkaa ei pysty enää määrittämään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *