Tammiston hautausmaa
Tämän päivän retki ei vie sankarihautausmaalle tai sitten se vie, sillä juttu on monimutkainen. Olen etsinyt tietoa Viipurin Tammisuolla sijaitsevasta Tammiston hautausmaasta, jossa Karjalansankarihaudat sivuston mukaan sijaitsee vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien ja talvisodan sankarivainajien hautausmaa. Myöhemmin tekstissä kuitenkin sanotaan: Vuonna 1942 siirrettiin Tammiston hautausmaalta Viipurin Tuomiokirkkoseurakunnan talvisodan vainajat uuteen, tuomiokirkon vierelle perustettuun sankarihautausmaahan. Maaseurakunnan sankarivainajat siirrettiin maaseurakunnan sankarihautausmaahan vanhan tuomikirkon viereen.
Leena Repo, joka on tutkinut Viipurin hautausmaita kirjoittaa, että talvisodassa kaatuneita haudattiin Tammiston hautausmaalle mutta jatkosodan aikana heidät siirrettiin sankarihautaan uuden tuomiokirkon vierelle.
Karjalanhautausmaat sivuston tieto on samaa kuin mitä Repo kirjoittaa, sillä sivuston mukaan Tammiston hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata. Sivustolla lukee: Alueelle haudattiin talvisodan aikana kaatuneita, jotka v. 1942 siirrettiin Uuden Tuomiokirkon viereen perustetulle sankarihauta-alueelle sekä maaseurakunnan sankarihautaan. Joku muualta kotoisin ollut vainaja lähetettiin oman seurakuntansa sankarihautausmaahan haudattavaksi.
Hannu Takala on puolestaan tutkinut Viipurin Papulan joukkohaudan siirtoa, jossa vapaussodan punaiset kaivettiin ylös ja heidät siirrettiin Tammisuolle. Täältä voit lukea Hannu Takalan artikkelin; Tarkentunutta tietoa Viipurin Papulan sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirrosta.
Paras teos, joka käsittelee vapaussodan sankarihautoja ja sankaripatsaita, on Anni Sirolan kirja, Puhukoon paatinen pylväs ja tämä teos ei tunne Tammiston vapaussodan sankarihautausmaata.
Yleisen käytännön mukaan vapaussodan sankarihaudoiksi laskettiin ja edelleen lasketaan valkoisten haudat ja näille valkoisten haudoille pystytettiin muistomerkit. Joten tästä vinkkelistä katsottuna Tammisuolla ei ole vapaussodan sankarihautoja, sillä sinne on haudattu punaisia.
Sodan aikanahan perustettiin myös väliaikaisia kenttähautausmaita, joihin sankarivainajat haudattiin vain väliaikaisesti ja myöhemmin heidät siirrettiin kotipaikkakunnilleen. Muutamilla paikkakunnilla kuten Vuokselassa, perustettiin jatkosodan aikana uusi sankarihautausmaa pikku-Vuoksen rannalle, jonne siirrettiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka aiemmin oli haudattu eri paikkaan ja näyttää siltä, että Viipurissa toimittiin samalla tavalla eli mitä todennäköisimmin kaikki talvisodan sankarivainajat siirrettiin pois Tammistosta mutta päätin silti käydä katsomassa mille siellä nykyisin näyttää. Oli sunnuntai ja olin päättänyt pyhittää lepopäivän, joten ajasta ei ollut puutetta, joten nousin Nivaan ja ajoin Tammisuolle.
Suomalaisten rakentamaa kiviaitaa
Hautausmaa on perustettu vuonna 1917 ja sitä ympäröivä kiviaita on varmasti peräisin tuolta ajalta. 60-luvulla venäläiset tuhosivat suomalaisten hautausmaan ja ottivat sen omaan käyttöönsä ”uutena” hautausmaana. Hautausmaalta on löytynyt vajaa kymmenen ”uusiokäyttöön” otettua suomalaista hautakiveä eli noista hautakivistä vanha teksti on hiottu pois ja päälle on kirjoitettu uusi. Hiontaa ei kuitenkaan ole tehty huolella, vaan suomalainen nimi on edelleen myös luettavissa.
Katafalkki
Hautausmaan alaosassa on edelleen olemassa Suomen ajalta katafalkki, jonka päällä arkku oli siunausta toimitettaessa.
Katafalkin lähellä maassa on näkyvissä kiveystä ja tässä oli sienen muotoinen sadekatos, jonka oli suunnitellut August Saarelma. Katoksen alla oli suomen aikaan penkit ja siinä ihmisillä oli tapana istua ja odottaa linja-autoa. Katos oli todistettavasti pystyssä vielä vuonna 2011, jolloin se valokuvattiin. Minä kuvasin sieni sadekatoksen jalan jäänteet parkkipaikalla pois lähtiessä.
Tammiston kappeli
Olin lukenut kotiläksyni huonosti ja siksi en valokuvannut parkkipaikan vieressä olevaa rakennuksen jäännettä, vaikka olisi pitänyt. Tuo rakennuksen jäänne oli Tammiston kappeli mutta rakennuksen jäänne oli kuin kaatopaikka, niin en sitä kuvannut mutta kuvasin sen edessä olevaa kiveystä – ehkä kyseessä on kappelin perustus.
Tammiston kappelin suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen ja kappeli valmistui vuonna 1937. Kappelin kellarissa oli säilytystilat noin sadalle vainajalle ja talvisodan alussa rakennus toimi kaatuneitten evakuointikeskuksena. Kappeli kuitenkin tuhoutui talvisodassa, jonka jälkeen kaatuneitten evakuointikeskus siirrettiin Tammisuon asemalle.
