Tammiston hautausmaa

Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942 siirrettiin Tammiston hautausmaalta Viipurin Tuomiokirkkoseurakunnan talvisodan vainajat uuteen, tuomiokirkon vierelle perustettuun sankarihautausmaahan. Maaseurakunnan sankarivainajat siirrettiin maaseurakunnan sankarihautausmaahan vanhan tuomikirkon viereen. 

Leena Repo, joka on tutkinut erittäin kattavasti Viipurin hautausmaita kirjoittaa, että talvisodassa kaatuneita haudattiin Tammiston hautausmaalle väliaikaisesti mutta jatkosodan aikana heidät siirrettiin sankarihautaan uuden tuomiokirkon vierelle.

Karjalanhautausmaat sivusto puolestaan kirjoittaa samaa kuin mitä Repo kirjoittaa eli Tammiston hautausmaan yhteydessä ei ole sankarihautausmaata. Sivustolla lukee: Alueelle haudattiin talvisodan aikana kaatuneita, jotka v. 1942 siirrettiin Uuden Tuomiokirkon viereen perustetulle sankarihauta-alueelle sekä maaseurakunnan sankarihautaan. Joku muualta kotoisin ollut vainaja lähetettiin oman seurakuntansa sankarihautausmaahan haudattavaksi. 

Eli vaikka Tammiston hautausmaalle oli haudattu sankarivainajia myöhemmin heidät siirrettiin muualle, joten Tammistolla ei ole sankarihautausmaata.


Paras teos, joka käsittelee vapaussodan sankarihautoja ja sankaripatsaita, on Anni Sirolan kirja, Puhukoon paatinen pylväs ja tämä teos ei tunne Tammiston vapaussodan sankarihautausmaata.

Yleisen käytännön mukaan vapaussodan sankarihaudoiksi laskettiin ja edelleen lasketaan valkoisten haudat ja näille valkoisten haudoille pystytettiin muistomerkit.
Tammisuolle on haudattu punaisia, joten siellä ei ole vapaussodan sankarihautausmaata eikä siellä siten ole myöskään ollut sankaripatsasta.

Otin Anni Sirolaan vielä erikseen yhteyttä ja hän vahvisti, että Tammiston hautausmaalla ei ole ollut vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaata, eikä siellä ole ollut sankaripatsasta.

Hannu Takala on tutkinut Viipurin Papulan joukkohaudan siirtoa, jossa  vapaussodan punaiset kaivettiin ylös ja heidät siirrettiin Tammisuolle. Täältä voit lukea Hannu Takalan artikkelin; Tarkentunutta tietoa Viipurin Papulan sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirrosta.

Väliaikaiset hautausmaat

Sodan aikana perustettiin myös väliaikaisia kenttähautausmaita, joihin sankarivainajat haudattiin vain väliaikaisesti ja myöhemmin heidät siirrettiin kotipaikkakunnilleen tai paikkakunnalle rakennettiin uusi sankarihautausmaa, kuten Vuokselassa, jonne jatkosodan aikana rakennettiin uusi sankarihautausmaa pikku-Vuoksen rannalle, jonne siirrettiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka aiemmin oli haudattu eri paikkaan ja näyttää siltä, että Viipurissa toimittiin samalla tavalla eli mitä todennäköisimmin kaikki talvisodan sankarivainajat siirrettiin pois Tammistosta.

Suomalaisten rakentamaa kiviaitaa

Kerran ollessani Viipurissa päätin käydä katsomassa mille Tammiston hautausmaalla nykyisin näyttää. Oli sunnuntai ja olin päättänyt pyhittää lepopäivän, joten ajasta ei ollut puutetta, niin nousin Nivaan ja ajoin Tammisuolle.

Hautausmaa on perustettu vuonna 1917 ja sitä ympäröivä kiviaita on varmasti peräisin tuolta ajalta. 60-luvulla venäläiset tuhosivat suomalaisten hautausmaan ja ottivat sen omaan käyttöönsä “uutena” hautausmaana. Hautausmaalta on löytynyt vajaa kymmenen “uusiokäyttöön” otettua suomalaista hautakiveä eli noista hautakivistä vanha teksti on hiottu pois ja päälle on kirjoitettu uusi. Hiontaa ei kuitenkaan ole tehty huolella, vaan suomalainen nimi on edelleen myös luettavissa.

Katafalkki

Hautausmaan alaosassa on edelleen olemassa Suomen ajalta katafalkki, jonka päällä arkku oli siunausta toimitettaessa.

Katafalkin lähellä maassa on näkyvissä kiveystä ja tässä oli sienen muotoinen sadekatos, jonka oli suunnitellut August Saarelma. Katoksen alla oli suomen aikaan penkit ja siinä ihmisillä oli tapana istua ja odottaa linja-autoa. Katos oli todistettavasti pystyssä vielä vuonna 2011, jolloin se valokuvattiin. Minä kuvasin sieni sadekatoksen jalan jäänteet parkkipaikalla pois lähtiessä.

Tammiston kappeli

Olin lukenut kotiläksyni huonosti ja siksi en valokuvannut parkkipaikan vieressä olevaa rakennuksen jäännettä, vaikka olisi pitänyt. Tuo rakennuksen jäänne oli Tammiston kappeli mutta rakennuksen jäänne oli kuin kaatopaikka, niin en sitä kuvannut mutta kuvasin sen edessä olevaa kiveystä – ehkä kyseessä on kappelin perustus.

Tammiston kappelin suunnitteli arkkitehti Jalmari Lankinen ja kappeli valmistui vuonna 1937. Kappelin kellarissa oli säilytystilat noin sadalle vainajalle ja talvisodan alussa rakennus toimi kaatuneitten evakuointikeskuksena. Kappeli kuitenkin tuhoutui talvisodassa, jonka jälkeen kaatuneitten evakuointikeskus siirrettiin Tammisuon asemalle.

Kuva: Lankinen Jalmari, Lappeenrannan museot
Tämä on ehkä kappelin perustusta.

Similar Posts

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa 

    Viisi vuotta Pietarissa olivat menneet todella nopeasti. Seuraavalla viikolla, viiden vuoden työsopimukseni ja työviisumini olivat umpeutumassa ja oli aika palata Suomeen. Oli käynyt selväksi, että en kerkeäisi kesän aikana käymään jokaisella meidän sankarihautausmaalla, vaikka se oli ollut tavoitteeni, niin päätin viettää viimeisen viikonlopun luovutetussa Karjalassa ilman raivaussahaa. Otin mukaani viikonlopun viettoon noin 60-vuotiaan venäläisen työkaverin,…

  • Venäjän kaunein kylä

    Tällä kertaa palaamme kesän lämpimiin hetkiin ja poikkeamme tavalliselta reitiltä eli tämän kirjoituksen myötä emme mene sankarihautausmaalle, vaan Aunuksen Karjalassa sijatsevaan Kinnermäen kylään, joka vuonna 2016 lisättiin Venäjän kauneimpien kylien listalle. Aunuksen Karjalan kätköistä, melkein tiettömien taipaleiden päästä löytyy vielä karjalaiskyliä, joissa puhutaan karjalaa. Suurimmat noista karjalaisten asuttamista kylistä sijaitsevat Aunuksesta Petroskoihin johtavan tien läheisyydessä,…

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Karavaani kulkee

    Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon. Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *