|

Muolaa – Kyyrölän ortodoksinen sankarihautausmaa 

Kyyrölän ortodoksiselle hautausmaalle on haudattu 38 viime sotien kaatunutta.

Kyyrölän sankarihautausmaalla valkoisten ristien alla viimeisen leposijan saivat kymmenet suomalaiset sankarivainajat, joiden äidinkieli oli venäjä ja uskonnoltaan he olivat ortodokseja. 

Sankarivainajien haudoilla Kyyrölässä jatkosodan aikaan, kun suomalaiset olivat vallanneet alueet takaisin. Kuva: Anna Glumoff ent. Rumbin

Kyyrölän ortodoksinen sankarihautausmaa perustettiin arkkitehti N.J. Baranjevin suunnitteleman ortodoksisen kirkon eteläpuolelle.

Arkkitehti Vasili Ivanovitš Barankejevin suunnittelema, vuonna 1898 valmistunut Kyyrölän ortodoksinen kirkko
Karjalan Liiton kokoelma

Kyyrölän miehet sodassa

Erillinen pataljoona 4 (Er.P 4:n) oli muodostettu lokakuussa 1939 Kannaksen Karjalassa sijaitsevan Muolaan kunnan miehistä. Sen ensimmäistä komppaniaa on kutsuttu “Kyyrölän komppaniaksi”.

Kyyrölän komppanian miehet puolustivat talvisodassa ei pelkästään isänmaataan ja sen kansalaisia, vaan konkreettisesti omia kotejaan ja kotiseutuaan. Etulinja meni venäläiskylien poikki: juoksuhaudoissa olleet Kyyrölän komppanian miehet näkivät edessään kotikylän talot, jotka olivat jo vihollisen hallussa, ja heidän takanaan oli taloja, joista siviilit oli evakuoitu pois, mutta joista oli muistoja rauhanajan kotilieden lämmöstä. Yön pimeydessä sotilaat saattoivat käydä kotitaloissaan hakemassa täydennystä sotilasmuonaan omista ruokavarastoista.

Toivo Lipposen kirjassa “Kersanttina Kannaksen Kamppailuissa” (1940) kerrotaan Kyyröläläisen sotilaan toiminnasta. Kun sotilas, näki, että hänen kotitalonsa oli tuhoutunut vihollisen tulituksessa, kääntyi hän komppaniapäällikön puoleen ja pyysi tältä konepistoolia. Hämmästyneeseen kysymykseen “Mitä te sillä tekisitte?” sotilas vastasi: “Maksaisin venäläiselle kotini hävityksen”. Sotilas sai konepistoolin ja pari toveria mukaansa, hiipi yön pimeydessä vihollisen puolelle ja maksoi verisesti kotinsa tuhon.

Kyyrölän venäjänkielisten sotilaiden isänmaallisuus ja urheus tekivät Lipposeen suuren vaikutuksen. Kirjassaan hän kirjoittaa länsisuomalaisille: “Jos sinne jonnekin joskus nousee uusi Kyyrölä, älkää vahingossakaan osoittako sormella, mikäli kuulette niiden kylien kujilla venäjänkieltä. Niiden kylien miehet ovat verellään ostaneet oikeuden elää ja rakentaa tässä vapaassa maassa tasa-arvoisina suomalaisina”.

Nykyaika

Kyyrölän sankarihautausmaa ja kirkko kärsivät pahasti talvisodassa. Sankarihautausmaan symbolit venäläiset hävittivät neuvostoaikana ja kirkon rauniot purettiin 1970-luvulla.

Sankarihautausmaa on jäänyt venäläishautojen alle mutta lähistölle pystytettiin vuonna 1992 arkkitehti Into Pyykön suunnittelema punagraniittinen muistomerkki heidän muistokseen. Muistomerkissä on teksti: ”Tähän kirkkomaahan haudattujen vainajien muistoa kunnioittaen. Muolaalaisten Seura 1992” ja sama venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Красносельское – Krasnoselskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.544589, 29.490967

Google maps view

Google maps näkymässä Kyyrölän kirkkomaan opaskartta ja venäläisten sotilaiden muistomerkki, jonka takana on sankarihautausmaa.

Matkapäiväkirja Kyyrölä

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.