|

Koivisto 

Koiviston sankarihautausmaahan on haudattu 102 sankarivainajaa.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Koiviston sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1904 valmistuneen Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon viereen. Sankarihautausmaa vihittiin käyttöön jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen ensimmäisenä vuosipäivänä 6.9.1942, jonka jälkeen talvisodassa ja jatkosodan alussa muualle haudattuja koivistolaisia alettiin siirtämään kotiseudun multiin.

Sankarihaudalle pystytettiin puinen 3,3 metriä korkea puinen risti, jossa oli teksti: ”Koiviston sankarivainajat”. Sankarivainajat haudattiin kaareen, ison ristin eteen ja jokaisen sankarivainajan haudalle pystytettiin puuristi, jossa oli kaatuneen nimi, syntymä- ja kaatumisaika. Koivistolaisia sankarivainajia oli kaikkiaan noin 300 ja heistä 100 sotilasta ja kaksi lottaa on haudattu Koiviston sankarihautausmaahan.

Kun alueelta jouduttiin lähtemään pakkoluovutuksen myötä, oli jokaisen sankarivainajan haudalla puinen risti, jossa oli sankarivainajan tiedot.

Koiviston sankarihautausmaa jatkosodan aikana vuonna 1943.
Kuva: SUOMEN KOIVISTO-SEURA
Koiviston sankarihautausmaa
Kuva: SUOMEN KOIVISTO-SEURA
Koiviston sankarihautausmaa
Kuva: SUOMEN KOIVISTO-SEURA
Koiviston sankarihautausmaa
Kuva: SUOMEN KOIVISTO-SEURA

Neuvostoaika

Neuvostoaikana sankarihautausmaalta poistettiin ristit ja kaikki mikä muistutti, että se oli sankarihautausmaa. Sankarihautausmaan alue oli kulkuväylä meren rantaan, lehmien laidun ja parkkipaikka.

Sankarihautausmaan vieressä olevaa kirkkoa käytettiin elokuvateatterina ja nuorison kokoontumispaikkana.

Nykypäivä

4.7.1992 kirkon viereen paljastettiin kaatuneiden muistoksi taiteilija Aili Salon suunnittelema harmaagraniittinen ”Risti ja purje” -muistomerkki, jonka valmisti Imatralainen Heinon Kiviliike. Muistomerkki jouduttiin pystyttämään ilman selventävää tekstiä ja sankarihaudan alue jäi edelleen merkitsemättä ja sen alennustila jatkui, sillä sen päällä käveltiin ja ajettiin autoilla.

Koiviston sankarihaudan kunnostushanke käynnistyi kesällä 2015, kun Koivistossa vierailleet suomalaiset totesivat taas kerran Koiviston sankarihaudan surullisen, hoitamattoman tilan. Valtavat määrät paperityötä, kymmeniä neuvotteluja, odottelua ja muutoksia piti käydä läpi ennen kuin sankarihautausmaa oli kunnostettu, koivistolaistaustaisen arkkitehti Terhikki Vaaralan suunnitelman mukaiseksi. Viimein muutos tuli, kun muistomerkki seisoi jo paikallaan, sillä muistomerkissä olevasta tekstistä oli valitettu, jonka johdosta kiellettiin muistomerkissä sankarivainaja sanan käyttö. Jo paikallaan seisovasta muistomerkistä jouduttiin teksti hiomaan pois ja muotoilemaan uudelleen.

Joulukuun lopussa 2019 sankarihauta-alue oli lähes valmis, sitä ympäröivä ketjuaita tolppineen oli myös asennettu, vain maisemointi oli päätetty jättää kevääseen. Talvella 2020 kaikki muistomerkit töhrittiin punaisella maalilla. Kaupunki yhdessä urakoitsijan kanssa puhdistivat muistomerkit kuitenkin ripeästi ja alueelle asetettiin vartiointi siihen saakka, että alueelle saatiin kameravalvonta. Sankarihauta-alueen vihkiäisiä ei ole vieläkään päästy järjestämään vallitsevasta tilanteesta johtuen.

Muistomerkissä, josta sana sankarivainajat hiottiin pois, on teksti: ”Sodassa kaatuneille Koivistolaisille 1939-1944” ja tuo muistomerkki on samalla paikalla, jossa aiemmin seisoi iso puinen risti.

Muistomerkin edessä, kaaren muodossa kuten alkuperäiset haudat olivat, seisoo nyt vierekkäin kuusi kivistä nimitaulua, joihin on kaiverrettu kaikkien tähän kirkkomaahan haudattujen sankarivainajien nimet.

Koiviston sankarihautausmaa on luovutetun Karjalan sankarihautausmaista kaunein ja nykyaikaisin.

Valitettavasti Koiviston sankarihautausmaa joutui uudelleen ilkivallan kohteeksi vuonna 2022 ja tällä hetkellä sankarihaudan alueella ei ole enää nimikiviä ja muistomerkin teksti on peitetty.

Sankarivainajat ovat turvassa – Jumalan luona

Suomen Koivisto-Seura ry  kirjoitti tiedotteessaan keväällä 2022:

”Koivisto-Seura on pyrkinyt täyttämään kunniavelan Koiviston sankarivainajille, jotka taistelivat puolestamme 1939–1944. Sankarivainajat ovat turvassa – Jumalan luona. Heidät on siunattu isänmaansa multaan, kotikirkon viereen. Maallisella pahuudella ei ole valtaa heihin. Hautausmaan tärvelijät häpäisevät vain itsensä. Kiitos ja kunnia sankarivainajille. He antoivat suurimman uhrin ja lunastivat elämän jälkipolville.”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Приморск – Primorsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3665390, 28.608120

Matkapäiväkirja Koivisto

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.