|

Rautu 

Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussota

Vapaussodan sankarivainajien hautajaisista, jotka järjestettiin Raudussa huhtikuussa 1918, kirjoitti eräs tilaisuuteen osallistunut: “Raudussa ei koskaan ole ollut niin valtavaa kansanpaljoutta koolla kuin sankarihautajaisissa huhtikuun 17 päivänä, jolloin kätkettiin isänmaan multaan sankarivainajat, jotka olivat vapaaehtoisena lähteneet taiston tielle isänmaan vaaran hetkellä.”

Raudussa osa vapaussodan sankarivainajista haudattiin omiin sukuhautoihin ja osa yhteiseen veljeshautaan uudelle hautausmaalle. Sankarivainajia ei haudattu vanhaan hautausmaahan kirkkotarhaan, kuten muualla Suomessa, sillä kirkko ja sen ympärillä ollut vanha hautausmaa olivat vapaussodan aikana jatkuvasti tykkitulen kohteena.

Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Sankaripatsaan lisäksi eri kouluille valmistettiin sankaritaulut sodassa kaatuneista koulun oppilaista, jotta kaatuneiden nimet säilyisivät jälkipolville.

Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto
Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten lehden arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautuseuran arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto

Raudun taistelun kymmenvuotisjuhlassa vuonna 1928 asemarakennuksen seinään kiinnitettiin muistolaatta.

”Tämä on rajalla Rautu tanner taistelun tulisen, otti uhrin, antoi voiton, tietäin tämän vanno vala: ilman miekan iskemättä mene ei tää voitto meiltä. Raudun valloituksen muistoksi.”

Asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana ja laatta hävisi.

Raudun valloituksen muistotaulu asematalon odotushuoneessa
Suomen Rautatiemuseo

Vuonna 1968 Raudun eli nykyisen Sosnovon uuteen asemanrakennukseen asennettiin venäjänkielinen muistolaatta, jossa nostetaan esille puna-armeija ja punakaartin taistelu valkosuomalaisia vastaan: ”Täällä Raudun rajalla maa oli taistelujen tulen valtaama. Tämä maa otti vastaan ​​uhrin ja antoi meille voiton, kun vannoimme taistelevamme sen puolesta miekka käsissämme. Raudun valloituksen muistoksi.” Sanotaan, että taulu roikkuu edelleen Sosnovon asemalla sisäänkäynnin vasemmalla puolella mutta en ole asiaa tarkistanut.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Rautu oli rajan lähellä ja joutui talvisodan alussa ottamaan vastaan venäläisten hyökkäyksen ja joutui miehitysvallan alle. Syksyllä 1941 suomalaiset pääsivät palaamaan, mutta kesällä 1944 alue piti luovuttaa lopullisesti.

Viime sotien sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarihautausmaan viereen. Raudussa, jossa käytiin Vapaussodan ratkaisutaisteluja, sankarivainajien muistomerkkien ja sankarihautausmaiden hoitoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja sankarihautausmaat olivat hyvin hoidettuja, kun alueet jouduttiin luovuttamaan.

Nykyaika

Vapaussodan sankarihautausmaasta on jäljellä vain muisto, sillä se on jäänyt asuinrakennusten alle. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien hautausmaa on osittain säilynyt.

Sankarihautausmaalle paljastettiin muistomerkki 13.8.1995. Muistomerkki toimii kaikkien hautausmaahan haudattujen rautulaisten sankarivainajien muistomerkkinä. 

Muistomerkki on panssariestekivi, johon on kiinnitetty metallilaatta. Metallilaatassa ylimpänä on vuosiluvut 1939 / 1944 ja vuosilukujen välissä on vapaudenristi. Vuosilukujen alla on teksti: ”Raudun sankarivainajien muistolle / Entiset rautulaiset.”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Сосново – Sosnovo

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.561917, 30.2510101

Similar Posts

  • |

    Sadetta luvassa

    Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…

  • |

    Äyräpää

    Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

  • Lada Niva sen olla pitää

    Nainen, Lada ja raivaussaha. Viime syksynä kiersin haravoimassa sankarihautausmaita kuljettajan kanssa ja samoin keväällä ensimmäiset kerrat. Työtäni määrittävät aikataulut, sillä tiettyjen asioiden on tapahduttava minuutilleen ja siksi haluaisin, että vapaa-ajalla asiat voisi tehdä fiilis pohjalta. Kuljettajan kanssa näin ei ollut, vaan koko ajan piti neuvotella aika-tauluja, joten päätin hankkia auton.

  • |

    Kaukola 

    Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon.

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *