|

Rautu 

Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussota

Vapaussodan sankarivainajien hautajaisista, jotka järjestettiin Raudussa huhtikuussa 1918, kirjoitti eräs tilaisuuteen osallistunut: ”Raudussa ei koskaan ole ollut niin valtavaa kansanpaljoutta koolla kuin sankarihautajaisissa huhtikuun 17 päivänä, jolloin kätkettiin isänmaan multaan sankarivainajat, jotka olivat vapaaehtoisena lähteneet taiston tielle isänmaan vaaran hetkellä.”

Raudussa osa vapaussodan sankarivainajista haudattiin omiin sukuhautoihin ja osa yhteiseen veljeshautaan uudelle hautausmaalle. Sankarivainajia ei haudattu vanhaan hautausmaahan kirkkotarhaan, kuten muualla Suomessa, sillä kirkko ja sen ympärillä ollut vanha hautausmaa olivat vapaussodan aikana jatkuvasti tykkitulen kohteena.

Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Sankaripatsaan lisäksi eri kouluille valmistettiin sankaritaulut sodassa kaatuneista koulun oppilaista, jotta kaatuneiden nimet säilyisivät jälkipolville.

Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto
Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten lehden arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautuseuran arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto

Raudun taistelun kymmenvuotisjuhlassa vuonna 1928 asemarakennuksen seinään kiinnitettiin muistolaatta.

”Tämä on rajalla Rautu tanner taistelun tulisen, otti uhrin, antoi voiton, tietäin tämän vanno vala: ilman miekan iskemättä mene ei tää voitto meiltä. Raudun valloituksen muistoksi.”

Asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana ja laatta hävisi.

Raudun valloituksen muistotaulu asematalon odotushuoneessa
Suomen Rautatiemuseo

Vuonna 1968 Raudun eli nykyisen Sosnovon uuteen asemanrakennukseen asennettiin venäjänkielinen muistolaatta, jossa nostetaan esille puna-armeija ja punakaartin taistelu valkosuomalaisia vastaan: ”Täällä Raudun rajalla maa oli taistelujen tulen valtaama. Tämä maa otti vastaan ​​uhrin ja antoi meille voiton, kun vannoimme taistelevamme sen puolesta miekka käsissämme. Raudun valloituksen muistoksi.” Sanotaan, että taulu roikkuu edelleen Sosnovon asemalla sisäänkäynnin vasemmalla puolella mutta en ole asiaa tarkistanut.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Rautu oli rajan lähellä ja joutui talvisodan alussa ottamaan vastaan venäläisten hyökkäyksen ja joutui miehitysvallan alle. Syksyllä 1941 suomalaiset pääsivät palaamaan, mutta kesällä 1944 alue piti luovuttaa lopullisesti.

Viime sotien sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarihautausmaan viereen. Raudussa, jossa käytiin Vapaussodan ratkaisutaisteluja, sankarivainajien muistomerkkien ja sankarihautausmaiden hoitoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja sankarihautausmaat olivat hyvin hoidettuja, kun alueet jouduttiin luovuttamaan.

Nykyaika

Vapaussodan sankarihautausmaasta on jäljellä vain muisto, sillä se on jäänyt asuinrakennusten alle. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien hautausmaa on osittain säilynyt.

Sankarihautausmaalle paljastettiin muistomerkki 13.8.1995. Muistomerkki toimii kaikkien hautausmaahan haudattujen rautulaisten sankarivainajien muistomerkkinä. 

Muistomerkki on panssariestekivi, johon on kiinnitetty metallilaatta. Metallilaatassa ylimpänä on vuosiluvut 1939 / 1944 ja vuosilukujen välissä on vapaudenristi. Vuosilukujen alla on teksti: ”Raudun sankarivainajien muistolle / Entiset rautulaiset.”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Сосново – Sosnovo

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.561917, 30.2510101

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *