|

Rautu 

Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussota

Vapaussodan sankarivainajien hautajaisista, jotka järjestettiin Raudussa huhtikuussa 1918, kirjoitti eräs tilaisuuteen osallistunut: “Raudussa ei koskaan ole ollut niin valtavaa kansanpaljoutta koolla kuin sankarihautajaisissa huhtikuun 17 päivänä, jolloin kätkettiin isänmaan multaan sankarivainajat, jotka olivat vapaaehtoisena lähteneet taiston tielle isänmaan vaaran hetkellä.”

Raudussa osa vapaussodan sankarivainajista haudattiin omiin sukuhautoihin ja osa yhteiseen veljeshautaan uudelle hautausmaalle. Sankarivainajia ei haudattu vanhaan hautausmaahan kirkkotarhaan, kuten muualla Suomessa, sillä kirkko ja sen ympärillä ollut vanha hautausmaa olivat vapaussodan aikana jatkuvasti tykkitulen kohteena.

Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Sankaripatsaan lisäksi eri kouluille valmistettiin sankaritaulut sodassa kaatuneista koulun oppilaista, jotta kaatuneiden nimet säilyisivät jälkipolville.

Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto
Raudun sankaripatsas 
Rautulaisten lehden arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautuseuran arkisto
Vapaussodan sankaripatsaan paljastus
Rautulaisten pitäjäseura ry.
Matti Meskasen arkisto

Raudun taistelun kymmenvuotisjuhlassa vuonna 1928 asemarakennuksen seinään kiinnitettiin muistolaatta.

”Tämä on rajalla Rautu tanner taistelun tulisen, otti uhrin, antoi voiton, tietäin tämän vanno vala: ilman miekan iskemättä mene ei tää voitto meiltä. Raudun valloituksen muistoksi.”

Asemarakennus tuhoutui jatkosodan aikana ja laatta hävisi.

Raudun valloituksen muistotaulu asematalon odotushuoneessa
Suomen Rautatiemuseo

Vuonna 1968 Raudun eli nykyisen Sosnovon uuteen asemanrakennukseen asennettiin venäjänkielinen muistolaatta, jossa nostetaan esille puna-armeija ja punakaartin taistelu valkosuomalaisia vastaan: ”Täällä Raudun rajalla maa oli taistelujen tulen valtaama. Tämä maa otti vastaan ​​uhrin ja antoi meille voiton, kun vannoimme taistelevamme sen puolesta miekka käsissämme. Raudun valloituksen muistoksi.” Sanotaan, että taulu roikkuu edelleen Sosnovon asemalla sisäänkäynnin vasemmalla puolella mutta en ole asiaa tarkistanut.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Rautu oli rajan lähellä ja joutui talvisodan alussa ottamaan vastaan venäläisten hyökkäyksen ja joutui miehitysvallan alle. Syksyllä 1941 suomalaiset pääsivät palaamaan, mutta kesällä 1944 alue piti luovuttaa lopullisesti.

Viime sotien sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarihautausmaan viereen. Raudussa, jossa käytiin Vapaussodan ratkaisutaisteluja, sankarivainajien muistomerkkien ja sankarihautausmaiden hoitoon kiinnitettiin erityistä huomiota ja sankarihautausmaat olivat hyvin hoidettuja, kun alueet jouduttiin luovuttamaan.

Nykyaika

Vapaussodan sankarihautausmaasta on jäljellä vain muisto, sillä se on jäänyt asuinrakennusten alle. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajien hautausmaa on osittain säilynyt.

Sankarihautausmaalle paljastettiin muistomerkki 13.8.1995. Muistomerkki toimii kaikkien hautausmaahan haudattujen rautulaisten sankarivainajien muistomerkkinä. 

Muistomerkki on panssariestekivi, johon on kiinnitetty metallilaatta. Metallilaatassa ylimpänä on vuosiluvut 1939 / 1944 ja vuosilukujen välissä on vapaudenristi. Vuosilukujen alla on teksti: ”Raudun sankarivainajien muistolle / Entiset rautulaiset.”

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi: 

Сосново – Sosnovo

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.561917, 30.2510101

Similar Posts

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Lisää rahaa korruptioon 

    Viipuriin suuntasin usein, toisinaan vain päiväksi, sillä sinne pääsee Pietarista nopeasti, vaikka junalla. Joka käynnillä kiersin ensin nopeasti meidän kolme keskustassa sijaitsevaa hautausmaata, kaksi sankarihautausmaata ja kenttähautausmaan, sytytin kynttilän ja keräsin roskat pois ja kaksi kertaa vuodessa puuhastelin vähän enemmän. Eniten kerättävää ja tapahtumia oli Maaseurakunnan sankarihautausmaalla, joka on suojainen kaunis paikka, niin jotkut viettävät…

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

  • |

    Salla

    Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.
    Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *