|

Johannes 

Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta. Talvisodan sankarihautausmaa sijaitsi noin kilometrin päässä kirkosta Ristimäen hautausmaalla eli uudella hautausmaalla.
Jatkosodan sankarihautausmaa perustettiin vanhalle Vaahtolan hautausmaalle lähelle kirkkoa, jonka tornin suomalaiset pioneerit räjäyttivät perääntyessään vuonna 1940. Venäläiset purkivat kirkon rauniot välirauhan aikana.
Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

Puretun kirkon lähelle, tien toiselle puolelle on haudattu 110 viime sotien sankarivainajaa, joista viisi on lottia. Hauta-alueelle paljastettiin 13.9.1992 muistomerkki, joka on luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on teksti: ”1939-1944 Sodan uhrien muistolle”. 

Johannes-seuran puheenjohtaja Kauko Hörkkö sanoi puheessaan: ”Olkoon tämä muistomerkki kehotus tuleville sukupolville rakentaa parempi maailma, jossa sodalla ja keskinäisellä vihan pidolla ei ole sijaa.” Tilaisuudessa puhui myös konsuli Markus Lyyra ja Venäjän suurlähetystön tervehdyksen toi ministerineuvos Ignatiev. ”Muistomerkin paljastaminen sodan uhreille osoittaa, että meidän maittemme välisessä suhteessa on alkanut uusi ajanlasku. Meidän kansamme tulevat ikuisesti elämään naapureina, ystävinä ja sen vuoksi ajatellen menneitä aikoja meidän kuin tulevienkin sukupolvien on tehtävä kaikki mahdollinen, että meidän valtioittemme suhteissa ei olisi enää mustia sivuja”, sanoi ministerineuvos.

Puheen sankarivainajille piti Eino Raininko, ja tilaisuuden musiikista vastasi Johannes-pelimannit, pietarilainen Rimski-Korsakov-kvintetti ja kalevalaisia säveliä esittänyt sovjetskiläinen lauluryhmä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Советский – Sovetski

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.52967, 28.67000

Google maps street view

Google maps näkymässä kaikkein vasemmanpuoleisin kivi heinikossa, on sankarihautausmaan muistomerkki. Tien toisella puolella oli aikoinaan kirkko, jonka perustuksille venäläiset ovat aloittaneet rakentamaan kirkkoa, jonka pitäisi valmistua vuonna 2023.

Matkapäiväkirja Johannes

Similar Posts

  • |

    Ihantala 

    Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Lisää rahaa korruptioon 

    Viipuriin suuntasin usein, toisinaan vain päiväksi, sillä sinne pääsee Pietarista nopeasti, vaikka junalla. Joka käynnillä kiersin ensin nopeasti meidän kolme keskustassa sijaitsevaa hautausmaata, kaksi sankarihautausmaata ja kenttähautausmaan, sytytin kynttilän ja keräsin roskat pois ja kaksi kertaa vuodessa puuhastelin vähän enemmän. Eniten kerättävää ja tapahtumia oli Maaseurakunnan sankarihautausmaalla, joka on suojainen kaunis paikka, niin jotkut viettävät…

  • |

    Käkisalmen markkinoilla

    ”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *