|

Johannes 

Johanneksessa on kaksi sankarivainajien hauta-aluetta. Talvisodan sankarihautausmaa sijaitsi noin kilometrin päässä kirkosta Ristimäen hautausmaalla eli uudella hautausmaalla.
Jatkosodan sankarihautausmaa perustettiin vanhalle Vaahtolan hautausmaalle lähelle kirkkoa, jonka tornin suomalaiset pioneerit räjäyttivät perääntyessään vuonna 1940. Venäläiset purkivat kirkon rauniot välirauhan aikana.
Johanneksen kahdelle sankarihautausmaalle on haudattu yhteensä 18 vapaussodan ja 227 viime sotien sankarivainajaa.

Puretun kirkon lähelle, tien toiselle puolelle on haudattu 110 viime sotien sankarivainajaa, joista viisi on lottia. Hauta-alueelle paljastettiin 13.9.1992 muistomerkki, joka on luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on teksti: ”1939-1944 Sodan uhrien muistolle”. 

Johannes-seuran puheenjohtaja Kauko Hörkkö sanoi puheessaan: ”Olkoon tämä muistomerkki kehotus tuleville sukupolville rakentaa parempi maailma, jossa sodalla ja keskinäisellä vihan pidolla ei ole sijaa.” Tilaisuudessa puhui myös konsuli Markus Lyyra ja Venäjän suurlähetystön tervehdyksen toi ministerineuvos Ignatiev. ”Muistomerkin paljastaminen sodan uhreille osoittaa, että meidän maittemme välisessä suhteessa on alkanut uusi ajanlasku. Meidän kansamme tulevat ikuisesti elämään naapureina, ystävinä ja sen vuoksi ajatellen menneitä aikoja meidän kuin tulevienkin sukupolvien on tehtävä kaikki mahdollinen, että meidän valtioittemme suhteissa ei olisi enää mustia sivuja”, sanoi ministerineuvos.

Puheen sankarivainajille piti Eino Raininko, ja tilaisuuden musiikista vastasi Johannes-pelimannit, pietarilainen Rimski-Korsakov-kvintetti ja kalevalaisia säveliä esittänyt sovjetskiläinen lauluryhmä.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Советский – Sovetski

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.52967, 28.67000

Google maps street view

Google maps näkymässä kaikkein vasemmanpuoleisin kivi heinikossa, on sankarihautausmaan muistomerkki. Tien toisella puolella oli aikoinaan kirkko, jonka perustuksille venäläiset ovat aloittaneet rakentamaan kirkkoa, jonka pitäisi valmistua vuonna 2023.

Matkapäiväkirja Johannes

Similar Posts

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    Uusikirkko

    Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.

  • |

    Sadetta luvassa

    Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…

  • |

    Salmi

    Salmin sankarihautausmaalle haudattiin vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Muistomerkki katosi jatkosodan jälkeen, niin kuin Neuvostoliitossa oli tapana…
    Salmiin on haudattu lisäksi yli 400 viime sotien sankarivainajaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *