|

Ihantala 

Ihantalan sankarihautausmaahan on haudattu 31 talvisodan ja 35 jatkosodan sankarivainajaa.

Sankarihautausmaan perustaminen

Sodan aikana Ihantalassa tehtiin talkoilla hautausmaa oman seurakunnan sankarivainajille. Hautausmaan suunnitteli kirkkoherra Suomi Huolila tullessaan rintamalta lomalle Ihantalaan. Sankarihaudat sijaitsivat muutaman kymmenen metrin päässä vuonna 1927 valmistuneesta kirkosta, jonka venäläiset purkivat välirauhan aikana ja siirsivät tuntemattomaksi jääneeseen paikkaan. 

Ihantalassa ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin 23.12.1939.

Ihantalan sankarihautausmaa

Ihantalan suurtaisteluissa kesällä 1944 sankarihautausmaa ja sen ympäristö tuhoutuivat täysin.

Ihantalan sankarihautoja.
Ihantala 1944.09.10
Ihantala 1944.09.10

Nykyaika


Vuoden 1991 elokuussa pidetyssä kotiseutujuhlassa päätettiin perustaa Ihantalan muistomerkkitoimikunta, jonka toimesta aloitettiin neuvottelut venäläisten kanssa jo saman vuoden syyskuussa muistomerkin pystyttämisestä sankarihaudalle. Alkuun suunnitelma näytti mahdottomalle, sillä sankarihautausmaan tontti, oli varattu datšan paikaksi. Onneksi varaaja ei ollut maksanut varausmaksua ja pian muistomerkkitoimikunta matkasi Viipuriin, jossa alue rauhoitettiin muistopaikaksi 17.10.1991.

Muistomerkin materiaaliksi valittiin Käkisalmen Kaarlahden punaista graniittia ja muistomerkin suunnitteli Armas Hutri, ja muistomerkki valmistettiin Pietarissa Autocomp-yhtiö. Valtion rahaa muistomerkkiin ei ollut saatavilla, joten suoritettiin keräys, jolla kokoon saatiin 52 334 markkaa. Tämä raha ei mennyt ainoastaan muistomerkkiin, vaan rahalla tehtiin muutakin Ihantalan alueella. Muistomerkki saapui 14.5.1992, jota enne oli tehty perustukset, joten muistomerkki saatiin heti oikealla paikalle.

Kesäkuun 7. päivä 1992 oli paljastustilaisuus, johon saapui 400 vierasta. Tilaisuus aloitettiin Lahden veteraanisoittokunnan puhaltamalla fanfaarilla, jonka jälkeen muistomerkkitoimikunnan puolesta puhui Teuvo Kuparinen. Tilaisuudessa veisattiin, Jo joutui armas aika virsi, joka oli ensimmäisen kerta miltei 50 vuoden tauon jälkeen, kun Ihantalan alueella virsiä veisattiin. Taisi myös olla ensimmäinen kerta sitten vuoden 1944 taistelujen, kun Ihantalan alueella oli kerralla noin paljon väkeä!

Muutamaa vuotta myöhemmin hauta-alueen ympärille rakennettiin vielä aita, jonka suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja. Aitaan tuli graniittipylväät, joiden päihin tuli pronssipallot ja graniittipylväiden väliin paksut rautaketjut. Ketju ja pallot tulivat Häiväojalta ja tolpat tilattiin kiviveistämöä Markus Pilliseltä ja aidan pystytyksessä työskenteli kymmenen talkoolaista. 

Toukokuun 23 päivänä 2007 talkoolaiset saapuivat paikalle ja huomasivat, että aidan pronssipallot oli varastettu. Kaksi henkilöä otettiin kiinni mutta tunnustusta ei saatu, joten asialle ei voitu tehdä mitään. Muistomerkkitoimikunnan Kuparinen tilasi varastettujen pronssipallojen korvikkeeksi naisten kuulia, jotka Suomesta saapunut seppä Martti Niemi hitsasi kiinni kiviin asennettuihin tappeihin. Nuo kuulat eivät ole kadonneet, vaan ovat edelleen tukevasti paikallaan!

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Петровка – Petrovka

Sankarihautausmaan koordinaatit: 

60.831788, 28.837001

Google maps street view

Matkapäiväkirja Ihantala

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *