|

Kaukola 

Kaukolaan on haudattu 19 vapaussodan ja 142 viime sotien sankarivainajaa. 

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankaripatsas paljastettiin Kaukolassa elokuussa 1921. Tilaisuuteen oli saapunut niin paljon väkeä, että jumalanpalveluksen ajaksi kaksi kolmasosaa ihmisistä joutui jäämään ulos, sillä he eivät mahtuneet sisälle kirkkoon. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin sankarihaudoille, jossa torvisoittokunnan säestyksellä laulettiin aluksi: Jumala ompi linnamme, jonka jälkeen ohjelmassa oli puheita ja kuorolaulua ja lopuksi laskettiin seppeleet.

Sankaripatsas oli Ilmari Wirkkalan suunnittelema ja sen valmisti Oy Granit. Patsaan hinta oli 35,000 tuon ajan markkaa. Patsas oli korkean jalustan päällä oleva rukoukseen polvistunut naishahmo, jolla on käsissään seppele. Patsaan korkeassa jalustassa oli ylhäällä vapaudenristi, jonka alapuolella oli teksti:

”Kiitollisuuden muistoksi isänmaan eestä henkensä uhranneille.” Muistomerkin molemmille puolille maahan oli lisäksi asetettu jokaiselle sankarivainajalle oma nimikivi.

Kaukolan sankaripatsas häväistynä. Veistos siirretty venäläisen haudalle.
Kaukola 1941.08.10

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin vapaussodan sankarivainajien kanssa samalle hautausmaalle, joka sijaitsi rakennusmestari Paavo Björkin suunnitteleman ja vuonna 1933 valmistuneen kirkon vieressä.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, oli myös Kaukolan sankarihautausmaalla valkoiset ristit jokaisella sankarihaudalla. Neuvostoaikana sankarihautausmaa tuhottiin ja päälle haudattiin venäläisiä.

Nykypäivä

Kun suomalaiset pääsivät Kaukolaan 1990-luvun alussa, oli sankaripatsaan jalusta edelleen paikallan mutta sankaripatsaan tyttö löytyi päättömänä maahan haudattuna samoin kuin kiviset nimilaatat. 

Keuruulainen eläinlääkäri Vilho Sihvo piirsi patsaan päästä luonnoksen vanhojen valokuvien mallin mukaan ja uuden pään valoi Kaarlahdessa toimiva kiviveistämö. Kunnostettu patsas palautettiin paikalleen vuonna 1992 ja samalla nimikivet asetettiin takaisin maahan alkuperäisille paikoilleen. Samalla muistomerkin jalustaan kiinnitettiin pronssinen Pro Patria-laatta, johon oli kaiverrettu kaikkien sankarihautaan haudattujen nimet mutta laatta katosi 2000-luvun alussa eikä sitä uusittu.

Sankaripatsaan 90-luvulla uusittu pää ei ole kestänyt aikaa, vaan on murentunut auringon puolelta huonoon kuntoon ja pää on muutaman kerran myös irronnut. Suunnitelman mukaan patsas saa uuden pään heti, kun koronapandemia on ohi ja rajat taas aukeavat.

Viime sotien sankarien muistomerkiksi pystytettiin vuonna 1995 venäläisten hautojen keskelle puinen risti, joka on hiukan eri kohdassa kuin alkuperäinen sankarihautausmaan risti oli, sillä sankarihauta-alue on jäänyt venäläishautojen alle. Ristin etupuolella on metallilaatta, jossa on teksti: ”Tässä sijaitsee Kaukolan vuosien 1939-44 sankarihauta” . Ristin vihki Kelton seurakunnan kirkkoherra Aarre Kuukauppi. Ristin ympärille on rakennettu metalliaita.

Vuonna 1991 pystytettiin hautausmaalle muistomerkki Kaukolassa nykyisin asuvien venäläisten toimesta. Tämä muistomerkki sijaitsee sankarivainajien muistopatsaan edessä ja siinä on ensin teksti venäjäksi ja sen alla suomeksi: ”Yhdessä maassa rauhan löysimme”.

Kaukolan kirkko on nykyisin Inkerin kirkon hallinnassa.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Севастьяново – Sevastjanovo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

61.056177, 29.802495

Google maps street view

Street view näyttää hautausmaan, jossa sijaitsee sankaripatsas ja sankarihautausmaan risti, kuvattuina Kaukolan kirkon tornista.

Similar Posts

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Korpiselkä 

    Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.

    Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

  • Blogi on avattu

    Nyt olen avannut blogin Nainen Lada ja raivaussaha, jossa tulen jakamaan tarinoita ja valokuvia näiltä retkiltäni. Lisäksi listaan sivuilleni kaikki sankari- ja kenttähautausmaat ja pyrin keräämään niihin mahdollisimman paljon tietoa, sekä myös vanhoja valokuvia. Tietoja tulen täydentämään matkan varrella, sitä mukaa kun saan tietoa kerättyä.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *