|

Räisälä

Räisälään on haudattu 267 sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Räisälän sankaripatsas paljastettiin 4.11.1920 Räisälän kirkon viereen, jonka oli rakennettu vuosina 1911-1912 Josef Stenbäcin suunnitelmien mukaan. Sankaripatsas oli Eljas Ilkan suunnittelema ja Forsmanin Kiviliikkeen valmistama. Kookkaan, suorakaiteen muotoisen patsaan julkisivulla oli korkokuvassa polvistunut mies, jolla oli lippu kädessään.
Patsaan takana oli teksti: ”Suomen vapauden puolesta kaatuivat 1918” ja sen alapuolella oli 12
kaatuneen sankarivainajan nimet.
Sankaripatsaan sivuilla oli muistojakeet:
”Isä, äiti, itkeä et saa,
veli, sisko, et voi vaikertaa,
uhrin tämän vaati isänmaa”.
”Kautta kärsimyksen – muistojemme,
kautta kallehimpain hautojemme,
vapaa olkoon isiemme maa”.

Sankaripatsaan paljastus alkoi kirkossa jumalanpalveluksella, jossa saarnasi pastori Huurre. Jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin sankarihautausmaalle, jossa esiintyi torvisoittokunta sekä Räisälän ja Särkisalon yhdistetty sekakuoro. Pastori Rainion puheen jälkeen laskettiin seppeleet. Ihmisiä oli tilaisuuteen saapunut todella runsaasti ja tilaisuuden lopuksi veisattu ”Isänmaan virsi” kaikuikin komeasti. Illalla oli vielä arvokas iltajuhla Räisälän kansanopistolla, jossa myös oli runsaasti väkeä.

Kuvanveistäjä Elias Ilkan suunnittelema, vuonna 1918 paljastettu Räisälän sankaripatsas
Museovirasto
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosota

Sankarihautausmaalle tuli uudelleen käyttöä talvisodan alkaessa. Ensimmäisiä talvisodan sankarihautajaisia vietettiin itsenäisyyspäivänä ja viimeisiä 10.3.1940. Yhteensä 52 talvisodan sankarivainajaa haudattiin Räisälään.
Jatkosodan aikana vielä 124 sankarivainajaa sai viimeisen leposijansa täältä.

Sankarihautajaiset ja kunnianosoitus sankarihaudoilla.
Räisälä 1943.06.23
Räisälä 1943.06.23
Räisälä 1943.06.23
Räisälä 1943.06.23
Räisälä 1943.06.23
Räisälä 1943.06.23

Nykyaika

Sankaripatsas jäi paikalleen, kun suomalaiset lähtivät Räisälästä vuonna 1944 mutta se katosi syksyllä 1984.
Neuvostoliiton romahdettua, heräsi ajatus muistomerkin pystyttämisestä sankarivainajille ja 6.6.1992 vietettiin Räisälässä muistomerkin paljastustilaisuutta, johon oli saapunut lähes 600 räisäläistä.

Uusi muistomerkki on samankokoinen kuin entinen sankaripatsas: noin metri kanttiinsa ja kaksi metriä korkea. Muistomerkki on myös samalla kohdalla missä alkuperäinen sankaripatsaskin oli. Muistomerkissä on ylhäällä risti, jonka alla lukee: ”Räisälän seurakunnan hautausmaa / Paikka jossa seisot on pyhä”.

Tämänkin muistomerkin paljastustilaisuus alkoi kirkossa järjestetyllä jumalanpalveluksella, jonka jälkeen siirryttiin sankarihautausmaalle, jossa tilaisuus aloitettiin virrellä: ”Herraa hyvää kiittäkää”. Sankarihautausmaalla puhuivat Käkisalmen kaupunginjohtaja Fatkin, sekä Räisälän kyläneuvoston puheenjohtaja Juri Svinarov. Muistomerkin siunasi ortodoksi-isä Vasili. Tilaisuuden musiikista vastasi pietarilainen lauluryhmä, sekä Olavi Vilppula ja huilusooloja esitti Pentti Paavilainen.
Lämminhenkisen puheen tilaisuuden lopuksi piti Räisälän entinen kirkkoherra Jorma Helasvuo, jonka aiheena oli: ”Ristin sanoma muuttaa vihankin rakkaudeksi”. Tilaisuus päättyi yhdessä laulettuun: ”Siunaa ja varjele meitä Korkein kädelläs”.

Muistomerkkiä on täydennetty vuosien varrella ja 18.5.1996 muistomerkin taakse kiinnitettiin muistolaatta, jossa Pro Patria tekstin alla on kaikkien 267 räisäläläisen sankarivainajan nimet, eriteltynä vuosien 1918, 1939-1940 ja 1941-1945 sankarivainajiin.
Muistomerkin ympärille rakennettiin aita vuonna 1997.
Muistomerkkiin on myöhemmin lisätty pieni laatta, jossa on vielä 10 sankarivainajan nimet.
Alkuperäisessä muistomerkissä oli 12 sisällissodan sankarivainajaa, mutta nykyisessä niitä näyttää olevan 14 nimeä.
Ja vielä erillisellä laatalla muistomerkissä on sama muistojae kuin oli alkuperäisessä sankaripatsaassa:
”Isä, äiti, itkeä et saa,
veli, sisko, et voi vaikertaa,
uhrin tämän vaati isänmaa”.

Räisälän kirkko

Räisälän kirkko rakennettiin vuosina 1911-1912 Josef Stenbäcin suunnitelmien mukaan. Kirkko sai 25-kertaiset urut vuonna 1913 ja urut uusittiin vuonna 1934. Alttaritaulun; Jeesus siunaa lapsia, maalasi hovimaalari R. Ekman.

Talvisodan jälkeen kirkosta saatiin evakuoitua kaksi kirkonkelloa, sekä alttaritaulu. Välirauhan aikana venäläiset veivät kirkosta urut ja tuhosivat kirkon sisätilat mutta kirkko saatiin korjattua melkein kokonaan jatkosodan aikana.

Nykyisin kirkko on kulttuurikeskus, jonka eteisessä on pieni historianäyttely.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Ме́льниково – Melnikovo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.922824, 29.760816

Google maps street view

Matkapäiväkirja Räisälä

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.