|

Taipaleenjoen kenttähautausmaa

Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä.

Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin alue Terenttilään johtavan tien länsipuolelta. Alueen valitsi kaatuneiden etsintöjä johtanut sotilaspastori K. Teppo. Tätä 16 tuntemattoman sotilaan kenttähautaa, ei ole vieläkään löydetty mutta on myös mahdollista, että heidät siirrettiin jo sodan aikana uuteen kenttähautausmaahan.

16 esiinkaivettua tuntematonta sankarivainajaamme lepää nyt haudattuina Taipaleenjoen Terenttilässä. Ristiin on kirjoitettu: 1939-1940. Talvisodan 16 tuntematonta Taipaleen sankaria.
Taipale 1941.10.25

Kaatuneiden etsintöjä jatkettiin vuonna 1942 jolloin löydettiin 250 vainajaa, joista tunnistamattomiksi jääneet 115 haudattiin tiestä noin 300 metrin päässä olevalle mäelle, Taipaleen alueen korkeimmalle kohdalle perustettuun kenttähautausmaahan Antti Pohjosen johdolla. Vielä samana kesällä sinne haudattiin 11 tunnistamatonta sankarivainajaa eli yhteensä 126 sankarivainajaa, kuten muistomerkissäkin lukee. Sankarivainajia voi kuitenkin olla 142, jos aiemmin toisaalle haudatut siirrettiin myöhemmin samaan hautaan mutta siitä tuskin saamme koskaan varmuutta.

Tuntemattomien kaatuneiden tuleva hautausmaa.
Taipaleenjoki 1942.07.25
Tuntemattomien kaatuneiden tuleva hautausmaa.
Taipaleenjoki 1942.07.25
Tuntemattomien kaatuneiden tuleva hautausmaa.
Taipaleenjoki 1942.07.25

Muistomerkkihankkeet

Talvisodassa Taipaleen lohkolla komentajana toiminut Aarne Blickin johdolla toiminut muistomerkkitoimikunta suunnitteli kenttähautausmaalle 14 metriä korkeaa luonnonkivistä muurattua tornia, johon olisi tullut Tuntemattoman sotilaan kappeli alttareineen, sarkofageineen ja muistotauluineen, sekä Taipaleen taisteluja kuvaava museo.

Samaan aikaan oli meneillään myös toinen muistomerkkihanke, jota veti Taipaleen divisioonan komentajana toiminut kenraalimajuri Niilo Hersalo. Hersalon suunnitelman mukaan yli kaksi metriä korkea muistomerkki olisi muurattu alueelta löytyneistä kivistä ja sen kahdelle sivulle olisi kiinnitetty metalliset; Kuoleva sotilas ja Uuteen elämään – nimiset reliefit, joita varten taistelukentiltä oli jo kerätty kolme tonnia rautaromua.

Muistomerkkihankkeet eivät kuitenkaan toteutuneet, sillä Aseveliliitto halusi ottaa muistomerkin suunnittelun ja toteutuksen vastuulleen ja lopulta haudalle pystytettiin vain iso koivuinen risti, joka lahosi vuosien myötä.

Hautausmaan ympärille rakennettiin kiviaitaa, mutta hauta-alue oli iso, 30 x 40 metriä, niin aita jäi kesken, kun alueelta piti poistua syyskuussa 1944.

Muistopatsaan seinäksi tarkoitettua sulatettavaa romua.
Taipaleenjoki 1942.07.25

Nykyaika

Kenttähautausmaan tarkka paikka oli hukassa, kun suomalaiset pääsivät taas alueelle 90-luvulla. Kenttähautausmaa löytyi lokakuussa 1994, jolloin mukana etsinnöissä oli myös hautausmaan perustanut Antti Pohjonen. Hautausmaan paikantamista auttoi tieto, että ympärille oli vuonna 1942 alettu rakentaa kiviaitaa, joka oli kuitenkin jäänyt eräiltä osin kesken. Osa aidasta oli myöhemmin sortunut ja osa ilmeisesti myös hajotettu. Käyttämättä jääneet kivet löytyivät paikalta sammaleen peittämistä kasoista. Kenttähautausmaan paikka varmistettiin koekaivauksessa, jossa hautaussyvyydeltä löydettiin arkun kappaleita ja luita.

Raivaus – ja siivoustöihin alueella päästiin seuraavana vuonna eli vuonna 1995, jolloin aluetta aloitettiin restauroimaan maisema-arkkitehti Leena Iisakkilan suunnitelman mukaisesti. Paikalle raivattiin ensin aukio, muistomerkkiä varten. Kenttähautausmaalle pystytettiin Suomen valtion maksama korkea kivinen muistomerkki, joka paljastettiin 12.8.1996 kansliapäällikkö Jaakko Nummisen toimesta. Samalla kertaa maahan haudatut 126 tuntematonta vainajaa saivat siunauksen kenttäpiispa Hannu Niskaselta.

Kenttähautausmaan aita saatiin kunnostettua vasta 2004.

Jo vuosien ajan, ryhmä venäläisiä sotahistorian harrastajia, on käynyt alkukesästä tekemässä kevätsiivouksen Taipaleenjoen kenttähautausmaalle – keränneet roskat, leikanneet heinän ja haravoineet hauta-alueen.

Taipaleenjoen kenttähautausmaalla vierailtaessa on tapana viedä mukana kiviä, jotka ladotaan kiviaitaan.

Sakkolasta Taipaleeseen menevä hiekkatie oli aiemmin todella huonossa kunnossa mutta kesällä 2021 tie oli hyvässä kunnossa ja siellä pystyi ajamaan henkilöautolla reipasta vauhtia ilman ongelmia.

Tiedot:

Taipaleen kenttähautausmaan koordinaatit:

60.6215735, 30.4610161

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.