|

Viipuri – Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaalle on haudattu 206 sankarivainajaa.

Viipurin Pitäjäseura ja Pro Monrepos-yhdistysten talkoolaiset tekivät vuosia töitä Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaan kunnostuksessa. Kesällä 1996 paljastettiin Heikki Häiväojan ja Ari Laitilan suunnittelema sankarivainajien muistopaasi Viipurin Maaseurakunnan kirkon jäännösten viereen. Muistomerkin paljastuspuheen pitänyt valtioneuvos Johannes Virolainen totesi puheessaan:
”Kotikirkon viereen haudatut saavat nyt arvokkaan muistomerkin kertomaan isänmaalle antamastaan uhrista”. Kirkollisesta osuudesta tilaisuudessa vastasivat kenttäpiispa Hannu Niskanen ja rovasti Markus Petsalo.

Syksyllä 1999 muistomerkki saatiin siirrettyä varsinaiselle sankarihautausmaan alueelle, joka aiemmin oli ollut vuokrattuna yksityisen kasvimaana ja romujen säilytyspaikkana. Vuonna 2001 muistomerkin lähelle pystytettiin vielä neljä graniittikiveä, joihin on kaiverrettu 206 sankarihautausmaahan haudatun sankarivainajan nimet. Nimikivien paljastusjuhlaa vietettiin 19.5.2002.

Sankarihautausmaan aluetta on vuosien saatossa kunnostettu lisää, sinne on kylvetty nurmikko, istutettu ruusun taimia ja asetettu laatoitusta.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Выборг – Viborg

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.710128, 28.733624

Google maps street view

Street view näkymässä näkyy kaksi nimikiveä ja korkea sankarihautausmaan muistomerkki nimikivistä vasemmalla osittain puun takana.

Matkapäiväkirja Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Similar Posts

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    Salla

    Vanhaan Sallaan on haudattu 220 viime sotien sankarivainajaa.
    Vanhassa Sallassa sankarihautausmaan kunnostusurakka huipentui 18.7.1996, kun siellä paljastettiin sankarivainajien muistomerkki juhlajumalanpalveluksen yhteydessä.

  • |

    Antrea

    Antrean vanhalla hautausmaalla, joka sijaitsi noin puolen kilometrin päässä vuonna 1894 rakennetusta, arkkitehti F. Mieritzin suunnittelemasta luterilaiselta kirkolta Viipuriin päin, olivat aikoinaan vapaussodan, sekä talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaat.

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *