|

Viipuri – Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Viipurin maaseurakunnan sankarihautausmaalle on haudattu 206 sankarivainajaa.

Viipurin Pitäjäseura ja Pro Monrepos-yhdistysten talkoolaiset tekivät vuosia töitä Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaan kunnostuksessa. Kesällä 1996 paljastettiin Heikki Häiväojan ja Ari Laitilan suunnittelema sankarivainajien muistopaasi Viipurin Maaseurakunnan kirkon jäännösten viereen. Muistomerkin paljastuspuheen pitänyt valtioneuvos Johannes Virolainen totesi puheessaan:
”Kotikirkon viereen haudatut saavat nyt arvokkaan muistomerkin kertomaan isänmaalle antamastaan uhrista”. Kirkollisesta osuudesta tilaisuudessa vastasivat kenttäpiispa Hannu Niskanen ja rovasti Markus Petsalo.

Syksyllä 1999 muistomerkki saatiin siirrettyä varsinaiselle sankarihautausmaan alueelle, joka aiemmin oli ollut vuokrattuna yksityisen kasvimaana ja romujen säilytyspaikkana. Vuonna 2001 muistomerkin lähelle pystytettiin vielä neljä graniittikiveä, joihin on kaiverrettu 206 sankarihautausmaahan haudatun sankarivainajan nimet. Nimikivien paljastusjuhlaa vietettiin 19.5.2002.

Sankarihautausmaan aluetta on vuosien saatossa kunnostettu lisää, sinne on kylvetty nurmikko, istutettu ruusun taimia ja asetettu laatoitusta.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Выборг – Viborg

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.710128, 28.733624

Google maps street view

Street view näkymässä näkyy kaksi nimikiveä ja korkea sankarihautausmaan muistomerkki nimikivistä vasemmalla osittain puun takana.

Matkapäiväkirja Viipurin Maaseurakunnan sankarihautausmaa

Similar Posts

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Terijoen huvilat

    Venäjälle pakkoluovutetuista alueista on paljon ”kultaisia muistoja” ja osa muistoista liittyy Terijokeen. Moni on myös kuullut tarinoita Terijoen lomista, vaikka itse ei siellä koskaan olisikaan käynyt. Terijoki tunnettiin pitkistä, kauniista hiekkarannoistaan ja pitsihuviloistaan. Suurruhtinaskunnan aikana kesäisin alueen huvilat täyttyivät Pietarin yläluokasta, jolloin Terijoen asukasluku noin kymmenkertaistui. Terijoki alkoi vilkastua, kun Pietarin ja Viipurin välinen rautatie…

  • Tammiston hautausmaa

    Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942…

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *