|

Soanlahti

Soanlahdelle on haudattu 10 vapaussodan ja 80 viime sotien sankarivainajaa.

Vapaussodan sankaripatsas

Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

Soanlahden vuoden 1918 sankarihauta
Karjalan Liiton kokoelma
Vapaussodan muistomerkki
Kuva: Terho Mauri 1933
Kansatieteen kuvakokoelma


Sankaripatsas jäi paikalleen, kun alueelta lähdettiin evakkoon talvisodan jälkeen. Kun alueella päästiin palaamaan kesällä 1941 löydettiin patsas turmeltuna. Laiskat venäläiset olivat muuttaneet patsaan omille sankarivainajilleen korvaamalla Karjalan vaakunan punatähdellä ja suomalaisten kaatuneiden nimet oli vaihdettu venäläisiin nimiin. Tarina kertoo, että myöhemmin kyseinen muistomerkki toimi sillan palkkina, mutta sen nykyisestä sijainnista ei ole tietoa.

Soanlahden sankaripatsas, jonka venäläiset ovat jättäneet paikalleen, mutta uusineet tekstin.

Talvi-ja jatkosodan sankarivainajat

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa, arkkitehti Ludvig Lindqvistin suunnitteleman kirkon viereen. Jokaisen sankarivainajan haudalla oli valkoinen risti, kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan.

Talvisodan ensimmäisille soanlahtelaisille sankarivainajille kaivetaan hautaa Karjalan Liiton kokoelma

Neuvostoaikana sankarihautausmaan aluetta käytettiin karjan laitumena ja alueelle oli rakennettu myös navetta sekä karja-aitauksia.

Nykyaika


Soanlahti-seura pystytti sankarihautausmaalle uuden punagraniittisen muistomerkin kaikkien kolmen sodan sankarivainajille vuonna 1992. Tässä muistomerkissä on sama teksti kuin oli alkuperäisessä sankaripatsaassa: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”. Jonka alle on kaiverrettu kaikkien Soanlahden sankarivainajien nimet eroteltuna vuosilukujen 1918 ja 1939 – 1944 alle.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Соанлахти – Soanlahti

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.030860, 31.034405

Matkapäiväkirja Soanlahti

Similar Posts

  • Ruskealan nähtävyydet

    Marmorilouhos Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin. Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen…

  • |

    Siviilejä sotavangeiksi 

    Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.

  • |

    Tuhotut kylät, poltetut talot

    Jatkosodan alussa, kun pakkoluovutettuja alueita saatiin vallattua takaisin, paljastui karu todellisuus paikkakunnilta, joissa oli sodittu kahteen kertaan eli paikkakunnilta jotka sijaitsivat Venäjän rajan tuntumassa. Noilla paikkakunnilla iso osa rakennuksista oli tuhoutunut, sillä talvisodan alussa taloja oli poltettu, sillä ei haluttu jättää viholliselle lämpimiä tupia, osa taloista oli tuhoutunut pommituksissa ja osan taloista polttivat venäläiset perääntyessään…

  • |

    Impilahti 

    Impilahden sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1939 Impilahden kirkon läheisyyteen. Ensimmäiset sankarihautajaiset järjestettiin 20.12.1939. Sankarihautausmaalle pystytettiin iso, valkoinen puuristi ensimmäisen sankarihautauksen yhteydessä. Ristin valmisti pastori Yrjö Kohonen.

  • |

    Vuoksenranta

    Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
    Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *