Viipuri – Uuraan saaren Monalan sankarihautausmaa 

Monalan sankarihautoihin on haudattu tai siunattu 14-16 sankarivainajaa, joista osan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Uuraan saarella, Monalan kankaalla sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön 17.9.1933. Vihkimisen suorittivat Uuraan saariston pastori Paavo Törmänen ja Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Aarne Halla.

Hautausmaan alkuperäisen puisen sankariristin betoninen jalusta löytyi kesällä 1989, jonka jälkeen aloitettiin muistomerkin pystyttämisen suunnittelu, johon osallistuivat Uuraalaiset ry, Uuraan saariston Säätiö ja Ravansaariseura ry.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu muistomerkki paljastettiin 9.6.1991 Neuvostoliiton viranomaisten valvonnassa. Tilaisuudessa esiintyi neuvostolaivaston soittokunta ja puhui Vysotskin kaupunginjohtaja. Vuonna 2000 muistomerkki katosi, jonka jälkeen alettiin suunnitella uuutta muistomerkkiä.

Vuonna 2005 paljastettiin graafikko Yrjö Lohkon suunnittelema muistomerkki. Muistomerkki on harmaa graniittipaasi, johon on kaiverrettu teksti: “Miksi on näin – sit en ymmärrä lain. Miksi olimme kaikki – ohikulkijat vain”. Tällä paikalla sijaitsi Johanneksen seurakunnan Monolan hautausmaa ja sankarihauta. Teksti myös venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Высоцк – Vysotsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.60340, 28.59500

Similar Posts

  • |

    Jaakkima 

    Jaakkiman sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1918 vapaussodan kaatuneille. Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat haudattiin samaan sankarihautausmaahan, kirkon eteen. Jokaisella sankarihaudalla oli puinen valkoinen risti ja vapaussodan sankarihaudoilla nimikivet ja sankaripatsas jäi ehjänä paikalleen, kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944.

  • |

    Pälkjärvi 

    Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
    Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *