Viipuri – Uuraan saaren Monalan sankarihautausmaa 

Monalan sankarihautoihin on haudattu tai siunattu 14-16 sankarivainajaa, joista osan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Uuraan saarella, Monalan kankaalla sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön 17.9.1933. Vihkimisen suorittivat Uuraan saariston pastori Paavo Törmänen ja Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Aarne Halla.

Hautausmaan alkuperäisen puisen sankariristin betoninen jalusta löytyi kesällä 1989, jonka jälkeen aloitettiin muistomerkin pystyttämisen suunnittelu, johon osallistuivat Uuraalaiset ry, Uuraan saariston Säätiö ja Ravansaariseura ry.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu muistomerkki paljastettiin 9.6.1991 Neuvostoliiton viranomaisten valvonnassa. Tilaisuudessa esiintyi neuvostolaivaston soittokunta ja puhui Vysotskin kaupunginjohtaja. Vuonna 2000 muistomerkki katosi, jonka jälkeen alettiin suunnitella uuutta muistomerkkiä.

Vuonna 2005 paljastettiin graafikko Yrjö Lohkon suunnittelema muistomerkki. Muistomerkki on harmaa graniittipaasi, johon on kaiverrettu teksti: “Miksi on näin – sit en ymmärrä lain. Miksi olimme kaikki – ohikulkijat vain”. Tällä paikalla sijaitsi Johanneksen seurakunnan Monolan hautausmaa ja sankarihauta. Teksti myös venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Высоцк – Vysotsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.60340, 28.59500

Similar Posts

  • |

    Sortavala

    Sortavalan sankarihautausmaahan on haudattu 452 sankarivainajaa.
    Uudemman tutkimuksen mukaan haudattuja on enemmän, sillä sankarivainajia siirrettiin myös väliaikaishaudoista kotiseudun sankarihautausmaahan. Luetteloa tarkennetaan, täydennetään ja korjataan edelleen tarpeen mukaan.

  • |

    Kesän viimeiset lämpimät

    Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

  • |

    Kanneljärvi 

    Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *