Viipuri – Uuraan saaren Monalan sankarihautausmaa 

Monalan sankarihautoihin on haudattu tai siunattu 14-16 sankarivainajaa, joista osan henkilöllisyys ei ole tiedossa.

Uuraan saarella, Monalan kankaalla sijaitseva hautausmaa vihittiin käyttöön 17.9.1933. Vihkimisen suorittivat Uuraan saariston pastori Paavo Törmänen ja Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Aarne Halla.

Hautausmaan alkuperäisen puisen sankariristin betoninen jalusta löytyi kesällä 1989, jonka jälkeen aloitettiin muistomerkin pystyttämisen suunnittelu, johon osallistuivat Uuraalaiset ry, Uuraan saariston Säätiö ja Ravansaariseura ry.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu muistomerkki paljastettiin 9.6.1991 Neuvostoliiton viranomaisten valvonnassa. Tilaisuudessa esiintyi neuvostolaivaston soittokunta ja puhui Vysotskin kaupunginjohtaja. Vuonna 2000 muistomerkki katosi, jonka jälkeen alettiin suunnitella uuutta muistomerkkiä.

Vuonna 2005 paljastettiin graafikko Yrjö Lohkon suunnittelema muistomerkki. Muistomerkki on harmaa graniittipaasi, johon on kaiverrettu teksti: “Miksi on näin – sit en ymmärrä lain. Miksi olimme kaikki – ohikulkijat vain”. Tällä paikalla sijaitsi Johanneksen seurakunnan Monolan hautausmaa ja sankarihauta. Teksti myös venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Высоцк – Vysotsk

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.60340, 28.59500

Similar Posts

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

  • |

    Pyhäjärvi Vpl 

    Pyhäjärvi Vpl:n on haudattu 19 vapaussodan sankarivainajaa, sekä yli 130 viime sotien sankarivainajaa.

    Kunnan nimen yhteydessä ollut tunnus Vpl tarkoittaa Viipurin lääniä, sillä Suomessa oli tuolloin kaksi muutakin Pyhäjärvi-nimistä kuntaa: Pyhäjärvi Ol eli nykyinen Pyhäjärvi Oulun läänissä, sekä nykyään Karkkilaan kuuluva Pyhäjärvi Ul Uudenmaan läänissä.

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Hulluja nuo venäläiset

    Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.

  • |

    Saunaan Laatokan rannalle

    Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
    Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.

  • |

    Pälkjärvi 

    Kivenhakkaaja Kassisen valmistama Pälkjärven sankaripatsas paljastettiin vuoden 1922 helluntaina suurin juhlallisuuksin ja runsaan yleisöjoukon läsnäollessa viiden Pälkjärven sankarivainajan kunniaksi.
    Myös viime sotien sankarivainajat haudattiin samalle sankarihautausmaalle, joka oli perustettu Ferdinand Öhmanin suunnitteleman ja vuonna 1869 vihityn puukirkon  lähelle.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *