Värtsilä

Värtsilän sankarihautausmaalle on haudattu vapaussodan sankarivainajat, sekä 196 viime sotien sankarivainajaa.

Värtsilän kirkko

Vuonna 1865 Värtsilän tehdasseurakunta aloitti toiminnan ja pari vuotta myöhemmin Värtsilä sai oman papin ja kirkon. Värtsilän puistomainen kirkonmäki oli rautatehtaan kaakkoispuolella ja sinne Värtsilän puukirkon suunnitteli tehtaanjohtaja Paul Hendusen ja kirkon rakensi Wärtsilän rautatehdas. Kirkko vihittiin käyttöön pyhäinpäivänä 1867.

Kirkko oli puinen pitkäkirkko, jonka päädyssä oli vankka nelikulmainen kellotorni ja sen katteena kahdeksankulmainen kupu, jonka päällä kohosi risti. Kirkossa oli korkeat, ylhäältä terävän suipot goottilaistyyliset ikkunat, myös kirkkosalin viisisärinäinen kuori suippenevine kupoleineen oli goottilaistyyliä. Kirkkosalia kaunistivat koristeellisella katoksella varustettu saarnatuoli ja kynttiläkruunut. Ristiinnaulittua Kristusta esittävän alttaritaulun kirkko sai lahjaksi Pietarin suomalaisilta. Sen oli maalannut tuntemattomaksi jäänyt venäläinen taiteilija. Urut kirkkoon hankittiin vuonna 1891.

Lähtiessään evakkoon saivat seurakuntalaiset tuotua mukanaan alttaritaulun, sekä kattokruunut, jotka ovat nykyisin ”uuden” Värtsilän kirkossa eli Suomen Värtsilässä.

Vapaussodan sankarivainajat

Kirkon eteen Värtsilän seurakunta perusti vuonna 1918 sankarihaudat. Niihin siunattiin tuolloin viisi vapaussodan sankarivainajaa.

Värtsilän sankaripatsas paljastettiin 26.9.1920. Punaisesta graniitista valmistetun muistomerkin valmisti O.Y Granit rakennusmestari Eemil Henrikssonin piirustusten mukaan. Patsaan etusivun yläreunassa on risti, jonka alla on kohokuvana Karjalan vaakunan käsivarret, joiden alla kultakirjaimin kirjoitettu teksti:
”Kodin, vapauden ja synnyinmaan puolesta uhrasivat nuoret elämänsä”
Toisella sivulla on kaatuneiden nimet, kaatumispaikka ja aika, sekä ikä.
Toisella sivulla on lause: ”Kiitollisuudella kotiseudun kansalaiset”

Talvisodan päätyttyä, lähtiessään evakkoon värtsiläläiset ottivat sankaripatsaan mukaansa ”uuteen” Värtsilään. Sinne he rakensivat myös uuden kirkkonsa, jonka puistossa sankaripatsas nykyisin on.

Värtsiläläisten sankarivainajien nimet on kirjoitettu kirkon eteiseen seinään ”uudessa” Värtsilässä.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Samalle sankarihautausmaalle vapaussodan sankarivainajien kanssa, on haudattu myös 79 talvisodassa ja 128 jatkosodassa kaatunutta sotilasta.

Nykyaika

Talvisodan jälkeinen raja halkaisi Värtsilän kunnan niin, että kirkko ja sankarihautausmaa jäivät Venäjän puolelle. Jatkosodan alettua venäläiset sytyttivät vetäytyessään Värtsilän kirkon tuleen 10.7.1941. Nykyisin tuosta kirkosta on jäljellä vain kiviportaat. Vanhojen perustusten päälle venäläiset ovat rakentaneet pienen, vaatimattoman kirkon.

Värtsilän sankarihautausmaa pelastettiin aiotun rakennushankkeen alta vuonna 1992 ja talvi- ja jatkosodan sankarivainajien muistomerkki paljastettiin 9.8.1992. Tilaisuuteen osallistui noin 500 ihmistä rajan molemmilta puolilta.

Tilaisuus alkoi puhallinyhtyeen esittämällä ”Karjalan jääkäreiden marssilla”. Värtsilän toimeenpanevan komitean puheenjohtaja Juri Panov muistutti puheessaan, että vuosikymmeniä venäläisille uskoteltiin ainoan vihollisen olevan suomalaisen sotilaan ja häpeävänsä, että eivät olleet tällaista velvollisuutta hoitaneet, kun suomalaiset puolestaan ovat kunnioittaneet ja kunnostaneet alueillaan sijaitsevat venäläisten sankarihaudat.

Lähes kaksi metriä korkeaan muistomerkkiin on kaiverrettu teksti:
”Tähän on siunattu 196 suomalaista sotilasta, jotka kaatuivat vuosien 1939-1944 sodissa”
Ja sama teksti venäjäksi.
Sankarihautausmaan alue on aidattu valkoisella aidalla.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Вя́ртсиля – Värtsilä

Sankarihautausmaan koordinaatit:

62.175848, 30.693630

Matkapäiväkirja Värtsilä