|

Äyräpää

Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

Äyräpään sankarivainajat

Äyräpään sankarivainajat haudattiin kirkon viereen perustettuun sankarihautausmaahan. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema Äyräpään luterilainen kirkko, joka valmistui vuonna 1934 kerkesi olla toiminnassa vain viisi vuotta. Suomalaiset pioneerit saivat käskyn räjäyttää kirkon tornin, jotta venäläiset eivät voisi käyttää sitä sodankäynnissä. Venäläisten kranaatti kuitenkin laukaisi miinoituksen raunioittaen kirkon, josta jäi vain vain tiiliseinät.

Vuonna 1944 käydyissä Äyräpään taisteluissa kirkon seinätkin tuhoutuivat melkein kokonaan ja vuonna 1945 venäläiset räjäyttivät loputkin rauniot.

Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema, vuonna 1934 valmistunut Äyräpään luterilainen kirkko
Kuva: Kallio Oiva
Museovirasto
Karjalan Liiton kokoelma
Kuva: Terho Mauri
Museovirasto
Kansatieteen kuvakokoelma
Kuva: Tossavainen Eelis
Museovirasto
Karjalan Liiton kokoelma
Äyräpään kirkon raunioilla 9.6.1942
SA-kuva 

Nykyaika

Äyräpään pitäjäseuran toimesta Äyräpään sankarihautausmaalle pystytettiin sankarivainajien muistomerkki vuonna 1993. Juhlalliseen tilaisuuteen 13. kesäkuuta osallistui yli 600 äyräpääläistä, heidän jälkeläisiään ja alueen nykyistä väestöä. Juhlavieraiden joukossa oli opetusministeriön, puolustusvoimain ja Nurmon kunnan edustajia. Muistomerkkiin, korkeaan kivipaasiin on kaiverrettu teksti:
”Äyräpäässä ja Vuosalmella Suomen sodissa 1939-1944 kaatuneiden sankarivainajien muistoa
kunnioittaen” jonka alla on puolustusvoimain tornileijona.

Muistomerkin paljastuspuheessa pitäjäseuran puheenjohtaja Helka-Marjatta Suvanto muistutti talvisodan jälkeisestä tilanteesta, jolloin Äyräpään kirkko oli jo raunioina mutta seurakuntaelämää jatkettiin normaalisti. ”Täällä kokoonnuttiin, pidettiin jumalanpalveluksia, jatkettiin kirkollisia toimituksia ja siunattiin vainajia haudan lepoon. Sankarihautausmaa, joka vihittiin vuonna 1941, oli jatkuvassa käytössä. ”Toivon, että tästä paikasta muodostuu meidän kaikkien yhteinen kiitoksen paikka kirkon ja pitäjämme rakentajille, sekä kirkon, pitäjän ja koko isänmaan puolustajille”, lausui Helka-Marjatta Suvanto lopuksi.

Kenraalimajuri Pentti Lehtimäki puhui tilaisuudessa puolustusvoimien edustajana. ”Talvella 1940 ja kesällä 1944 kohdattiin sodan julmuus Äyräpäässä ja vuosalmella. Annetut uhrit olivat kansamme kokoon nähden suuret. Historian lehdiltä voimme lukea, että esimerkiksi kesän 1944 taisteluissa Äyräpään Vuosalmen alueella taistelleen 2. divisioonamme kokonaistappiot olivat 1188 kaatunutta, 4582 haavoittunutta ja 994 kadonnutta. Yhteiskuntaa voidaan rakentaa vain rauhan aikana mutta emme kuitenkaan voi valita rauhaa mihin hintaan tahansa. Olemme oppineet, että väkivallan torjumiseksi on oltava valmis tarttumaan aseisiin – rauhan työlle on suotava tilaisuus”, sanoi kenraalimajuri Lehtimäki puheessaan.

Tiedot

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.712222, 29.571111

Google maps street view

Matkapäiväkirja Äyräpää

Lisää artikkeleita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.