Kanneljärvi
Kanneljärven sankarihautoihin on haudattu 88 jatkosodan sankarivainajaa.
Jatkosodan sankarivainajat
Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.
Sankarihaudat kirkon oikealla puolella
Kanneljärvi 1942.10.23
Nykyaika
Hauta-alue sijaitsee vuonna 1984 osittain palaneen mutta edelleen käytössä olevan suomalaisten rakentaman kirkon vieressä. Osa sankarihautausmaasta on jäänyt venäläishautojen alle mutta säilynyt sankarihaudan alue on erotettu aidalla paikallisten käyttämästä hauta-alueesta.
Sankarihauta-alueelle paljastettiin muistomerkki 4.6.1991. Muistomerkin paljastuspuheen piti everstiluutnantti Viljo Terho, joka totesi ennen puhetta lauletun Karjalan kunnailla- laulun palauttaneen mieleen entisen kotiseudun sellaisena kuin se oli runsas viisikymmentä vuotta sitten. ”Me rakastimme sitä silloin ja yhä rakkaammaksi se on muodostunut sen jälkeen, kun sen jouduimme luovuttamaan. – Surun murtamina heidän omaisensa saattoivat nuoren elämänsä isänmaan hyväksi uhranneet sankarimme kotikirkon viereen, kotiseudun multiin, siinä toivossa, että rauha pian palaisi ja että saisimme elää ja kehittyä rauhanomaisissa olosuhteissa, sanoi Viljo Terho puheessaan.
Artturi Kaltokari esitti tilaisuudessa kirjoittamansa runon Kotikirkko ja paikallisten puheenvuoron käytti Kanneljärven kyläpäällikkö Yrjö Hizhnjakov.
Muistomerkissä on teksti: ”Tälle paikalle perustettiin 1923 Kanneljärven seurakunnan hautausmaa, johon on haudattu myös sankarivainajat 1941-1944. Kirkko valmistui 1934 ja oli toiminnassa vuoteen 1944. Kotikunnan mullassa lepäävien vainajien muistoa kunnioittaen Kannel-säätiö”.
Tiedot
Paikkakunnan nimi venäjäksi:
Победа – Pobeda
Sankarihautausmaan koordinaatit:
60.3565840, 29.4440021
