|

Olit kunniaksi isänmaallesi

Matka Suistamolle sujui mukavasti ja nopeasti sillä hiekkatie oli hyvässä kunnossa. Matkalla pysähdyin katsomaan ja kuvaamaan suomalaisten rakentamaa siltaa, johon oli kaiverrettu vuosiluku. Samalla kävin myös katsomassa vähän matkan päässä näkyneen kivirakennelman. En päässyt selvyyteen oliko siinä joskus ollut toinen silta, vai mikä kyseinen rakennelma oli ollut.

Suistamon kirkko

Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä. Kirkko korjattiin vuoteen 1943 mennessä mutta vuonna 1944 kirkko siirtyi taas Neuvostoliitolle. Tällä kertaa venäläiset tekivät kirkosta pioneerileirin ruokalan, jonka keittiö sijoitettiin alttarin paikalle. Kirkossa toimi myös pesula. Sodan jälkeen venäläiset purkivat kellotornin.

Vuonna 1991 entiset suistamolaiset vuokrasivat kirkon venäläisiltä liikemiehiltä 50 vuodeksi. Vuokra suoritettiin kunnostamalla kirkko. Entiset suistamolaiset luovuttivat kirkon nykyisten asukkaiden käyttöön. Kirkkoa kunnostettiin neljä vuotta. Kellotornia ei tosin rakennettu uudelleen. Vuonna 1994 kirkossa pidettiin kirkon 150-vuotisjuhlajumalanpalvelus.

Sankarihautausmaa 

Ilahduin kun sankarihautausmaa tuli näkyviin, sillä ei ainoastaan aidattu sankarihautausmaan nurmikko ollut hyvin hoidettu, vaan myös sen edessä oleva nurmikkoalue, jossa on istutuksia, oli hoidettu. Aita puolestaan alkaa olla uusimisen tarpeessa.

Suistamon sankarivainajien muistomerkki, joka paljastettiin vuonna 1992 sijaitsee entisellä sankarihautuumaalla. Puuristit ovat lahonneet tai kadonneet, mutta paikalla on muistomerkki, jossa on teksti: “Olit kunniaksi isänmaallesi”. Muistomerkkiin on myös kaiverrettu kaikkien sankarivainajien nimet, joita on paljon.

Suistamon sankarihautausmaalla ei ollut tarvetta käynnistää raivaussahaa, vaan ainoastaan laitoin kukat muistomerkille ja pidin hiljaisen hetken.

1918 sankaripatsas

Sankarihautausmaalta menin Suistamon 1918 sankaripatsaalle. Nykyisin paikalla on vain harmaagraniittinen jaluskivi, jonka päällä aikoinaan oli sotilas patsas, joka harjoitettiin neuvostoaikana. Sotilaan jäänteet löytyvät jaluskiven läheltä maasta.

Koska Suistamolla ei aikaa kulunut, niin kauan kuin olin olettanut, jatkoin matkaa seuraavalle sankarihautausmaalle mutta siitä sitten seuraavassa postauksessa.

Illalla saunan jälkeen grillailin makkaraa Laatokan rannalla ja mietin, että tämä korona on toisaalta ihan hyvä juttu, sillä ilman sitä tuskin olisin ottanut tavoitteeksi käydä jokaisella pakkoluovutetussa Karjalassa sijaitsevalla sankarihautausmaalla. 

Similar Posts

  • Ruskealan nähtävyydet

    Marmorilouhos Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin. Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen…

  • |

    Korpiselkä 

    Korpiselkäläisiä sotilaita kuoli talvi- ja jatkosodassa yhteensä 138, joista Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 85 sankarivainajaa ja yksi sankarivainaja siunattiin kentälle jääneenä.

    Korpiselällä oli kaksi sankarihautausmaata: toinen Pyhän Nikolaoksen ortodoksikirkon vieressä ja toinen luterilaisella hautausmaalla.

  • |

    Lumivaara 

    “Lumivaaran 157 sankarivainajasta 99 tuli sitten aikanaan tähän haudatuksi, taikka kentälle jääneenä siunatuksi. Siellä he nyt lepäävät rautaisen rajan takana. Eivät sinne aikaisemmin päässeet omaiset eikä ystävät kevätkukkia istuttamaan, eikä joulukynttilöitä sytyttämään. Vain muuttolintujen mukana lähettivät heille tervehdykset. “

  • |

    Matkan varrella

    Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen käynyt. Paikallinen seurakunta huolehti alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *