|

Karavaani kulkee

Edellinen päivä oli mennyt enemmän ja vähemmän lepäillessä, starttasin Nivan aamulla ajoissa ja otin suunnaksi Lahdenpohjan. Aurinko paistoi taas ja vähän mieltäni painoi se, että Korpiselkä jäi väliin mutta oli pakko lähteä kohti etelää ja Pietaria mutta matkalla oli tarkoitus vielä laittaa muutamat sankarihautausmaat kuntoon.

Lahdenpohjassa laitoin Nivan parkkiin ja käveleskelin kylän raitilla. Istuin Kalevala-puiston penkille syömään jäätelöä.

Jäätelön jälkeen kävelin pääkadulla ja kiertelin myös lähistön talojen takapihoilla. Lopuksi kävin ostamassa hedelmiä, sekä yhdestä vaatekaupasta hihattoman paidan ja jatkoin matkaa.

Ajoin Jaakkiman kirkolle, jonka vieressä sankarihautausmaa sijaitsee. Kirkolla minua aina huvittaa, kun siellä myydään sisäänpääsylippuja kirkossa olevaan enkelinäyttelyyn ja tarkoitus on saada kirkko kunnostettu lipputuloilla. Lipun hinta on kuitenkin niin naurettavan pieni, ette menee ikuisuus ennen kuin kirkkoa noilla rahoilla kunnostetaan.

Jaakkiman kirkko 

Kirko piirsi C.L.Engel vuonna 1834, mutta seurakunnan riitojen vuoksi rakentamisen viivästyi. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1845 ja kirkon vihkiäisiä vietettiin 19.10.1851. Mistään pienestä kirkosta ei ollut kyse, vaan sisälle mahtui 3000 sanakuulijaa!

Kirkko säästyi talvisodasta mutta välirauhan aikana venäläiset sotkivat kirkon sisätilat ja tuhosivat kirkkoa, poistaen siitä alttarin, urut, lukot, ristin ja myös penkit olivat hävinneet. Jatkosodan aikana suomalaiset kunnostavat kirkon ja se jäi ehjänä paikalleen, kun alueet vuonna 1944 jouduttiin uudelleen jättämään. Venäläiset käyttivät kirkkoa varastona, vankilana ja konekorjaamona. Vuonna 1977 kirkkon kattorakenteet paloivat ja kirkko vahingoittui pahasti. Tulipalon myötä kirkko autioitui ja raunioitui.

Nykyisin Jaakkiman kirkko on suosittu matkailukohde ja kirkonmäki on raivattu kokonaan puustosta ja pensaista ja kirkon sisälle laitettu kiveys. Kirkon seinien päälle asennettiin pellit muutamia vuosia sitten, sillä kattoahan rakennuksessa ei nykyisin ole. Kirkkoon on asennuttu uudet ovet ja ikkunat on kuulemma tilattu. Kirkon taakse on rakennettu lämmitetty wc-rakennus joten kaikki on hyvässä kunnossa kirkossa olevan enkelinäyttelyn vieraille.

Sankarihautausmaalla

Jaakkiman sankarihautausmaahan on haudattu 234 viime sotien sankarivainajaa ja 37 vapaussodan sankarivainajaa, joille pystytettiin viipurilaisen arkkitehdin Otto I. Meurmanin suunnittelema muistomerkki. Muistomerkki kuitenkin katosi neuvostoaikana mutta myöhemmin löydettiin sankaripatsaan kaksi kiveä ja lisäksi teetettiin kolme uutta kiveä arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaan, jotta muistomerkki saatiin kunnostettua. 

Vuoden 1918 sankaripatsaassa ei ollut sankarivainajien nimiä, sillä jokaisella haudalla oli oma nimikivi. Näistä nimikivistä kaksi on säilynyt ja venäläisiltä on tullut ehdotus, että he laittaisivat nuo löytyneet nimikivet uudelleen entisille paikalleen. Onnellista on, että Jaakkiman kirkko on suosittu vierailukohde ja paikalliset katsovat, että sankarihautausmaa on kiinteä osa kirkkoa ja sen historiaa ja siksi hoitavat sankarihautausmaan aluetta. Tälläkin kertaa heinä oli vasta leikattu, niin otin autosta haravan ja haravoin muistomerkin ympäryksen ja laitoin kukat ja pidin hiljaisen hetken.

Eteenpäin

Olin jo saapuessani huomannut Akulovka myymälän mäen alla, joten päätin käydä katsomassa saisiko sieltä lounasta. Akulovkan päätuote on taimen, joita he kasvattavat Laatokan pohjoisrannalla ja myymälöissään he myyvät taimenta eri tavalla valmistettuna. Vaikka keli oli aika lämmin, päätin syödä kalakeittoa lounaaksi, sillä se näytti herkulliselle, jota se myös oli. Kahvia ei ollut saatavilla mutta kuumaa vettä löytyi, joten hain autosta kahvin ja suodattimen ja valmistin jälkiruoka kahvin siinä terassilla ennen kuin nousin Nivaan ja jatkoin matkaa Lumivaaraan.

Similar Posts

  • |

    Suistamo

    Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
    Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.

  • |

    Poltetun maan taktiikkaa 

    Talvisodan puolustuslinja, Mannerheim-linja, kulki Johanneksen kautta. Rintaman läheisyyden vuoksi pitäjästä oli heti sodan sytyttyä alettu evakuoida ihmisiä ja karjaa. Latoihin kerätty sato oli puitu öisin, pakattu junan vaunuihin ja viety pois samoin kuin polkupyörät ja ompelukoneet. Kun sellutehtaan veturia vietiin pois, sen jäljessä oli laite, joka irrotti ja väänsi ratakiskot. Viestimiehet purkivat jopa puhelinlangat teiden varsilta käytettäväksi muualla. Johannes oli enää vain riisuttu versio itsestään.

  • |

    Kaikki viihtyi Viipurissa

    Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *