|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893.

Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen ristiltä otto” maalasi Pekka Halonen.

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma, Museovirasto
Kuva: M. L. Carstensin kokoelma, Museovirasto
Kuva: Dippell Eduard, Karjalan liiton kokoelma, Museovirasto

Sankarihautausmaa

Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten joukkohauta perustettiin Viipurin tuomiokirkon viereen, kirkon eteläseinustalle.  Myöhemmin sinne pystytettiin sankaripatsas, jossa korkeassa polviasennossa oleva nuorukainen on kohottanut oikean käden valaan. Tälle samalle alueelle haudattiin noin 700 viipurilaista vuosien 1941-44 sankarivainajaa.

Sankarihautausmaa sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa, jota hoitavat Viipurin kaupungin työntekijät, joten sankarihautausmaalla ei ollut koskaan tarvetta leikata heinää. Kävin usein Viipurissa ja jokaisella käynnillä poikkesin sankarihautausmaalla nopeasti keräämässä puista pudonneet oksat ja jos haudalla oli poltettuja kynttilöitä, vein myös ne roskiin. Sankarihautausmaan muistomerkin ympärillä on puita, joten lehtiä haravoin kesän aikana pari kertaa, jotta alue oli siisti.

Vanhaa Viipuria

Viipurissa on paljon vanhaa ja melkein joka kerta huomasin, jotain mitä en ennen ollut huomannut – talossa hienon tornin, oven päällä olevan koristereliefin tai ikkunamaalauksen. 

Wiipurin Säästöpankki

Torikadulla Wiipurin Säästöpankin talo on vuodelta 1898. Taloa uudistettiin Uno Ullbergin johdolla vuonna 1910 ja tuolta ajalta on myös peräisin pääsisäänkäynnin portaikossa oleva lyhtypylväs. Lyhtypylvään jalusta on taiteilija Hilda Flodin tekemä graniittiveistos, jonka eri puolilla on satoa korjaavia lapsia.

Kauppahalli

Viipurin kauppahallin suunnitteli suomalainen arkkitehti Karl Hård at Segerstad ja se valmistui vuonna 1906.

Pyöreä torni

Pyöreä torni rakennettiin vuosina 1547–1550.

Espilä

Yksi Viipurin tärkeimmistä kokoontumispaikoista, oli Torkkelinpustossa sijainnut ravintola Espilä. Ravintola oli toiminnassa vuosina 1890–1944. Vuonna 2016 avattiin samalle paikalle uusi 200-paikkainen Espilä ravintola, joka on yksi minun suosikki ravintoloistani Viipurissa.

Similar Posts

  • |

    Kollaan kenttähautausmaa

    Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

  • |

    Rajan pintaan

    Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Sakkola

    Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
    Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *