|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893.

Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen ristiltä otto” maalasi Pekka Halonen.

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma, Museovirasto
Kuva: M. L. Carstensin kokoelma, Museovirasto
Kuva: Dippell Eduard, Karjalan liiton kokoelma, Museovirasto

Sankarihautausmaa

Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten joukkohauta perustettiin Viipurin tuomiokirkon viereen, kirkon eteläseinustalle.  Myöhemmin sinne pystytettiin sankaripatsas, jossa korkeassa polviasennossa oleva nuorukainen on kohottanut oikean käden valaan. Tälle samalle alueelle haudattiin noin 700 viipurilaista vuosien 1941-44 sankarivainajaa.

Sankarihautausmaa sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa, jota hoitavat Viipurin kaupungin työntekijät, joten sankarihautausmaalla ei ollut koskaan tarvetta leikata heinää. Kävin usein Viipurissa ja jokaisella käynnillä poikkesin sankarihautausmaalla nopeasti keräämässä puista pudonneet oksat ja jos haudalla oli poltettuja kynttilöitä, vein myös ne roskiin. Sankarihautausmaan muistomerkin ympärillä on puita, joten lehtiä haravoin kesän aikana pari kertaa, jotta alue oli siisti.

Vanhaa Viipuria

Viipurissa on paljon vanhaa ja melkein joka kerta huomasin, jotain mitä en ennen ollut huomannut – talossa hienon tornin, oven päällä olevan koristereliefin tai ikkunamaalauksen. 

Wiipurin Säästöpankki

Torikadulla Wiipurin Säästöpankin talo on vuodelta 1898. Taloa uudistettiin Uno Ullbergin johdolla vuonna 1910 ja tuolta ajalta on myös peräisin pääsisäänkäynnin portaikossa oleva lyhtypylväs. Lyhtypylvään jalusta on taiteilija Hilda Flodin tekemä graniittiveistos, jonka eri puolilla on satoa korjaavia lapsia.

Kauppahalli

Viipurin kauppahallin suunnitteli suomalainen arkkitehti Karl Hård at Segerstad ja se valmistui vuonna 1906.

Pyöreä torni

Pyöreä torni rakennettiin vuosina 1547–1550.

Espilä

Yksi Viipurin tärkeimmistä kokoontumispaikoista, oli Torkkelinpustossa sijainnut ravintola Espilä. Ravintola oli toiminnassa vuosina 1890–1944. Vuonna 2016 avattiin samalle paikalle uusi 200-paikkainen Espilä ravintola, joka on yksi minun suosikki ravintoloistani Viipurissa.

Similar Posts

  • |

    Kanneljärvi 

    Kanneljärven sankarihautausmaa perustettiin, arkkitehti Uno Ullbergin suunnitteleman ja vuonna 1934 valmistuneen kirkon viereen, kun alue saatiin takaisin hallintaan jatkosodan alussa. Sankarihautausmaahan haudattiin 88 sankarivainajaa. Kun alueet jouduttiin luovittamaan Neuvostoliitolle, oli jokaisella haudalla oli valkoinen puinen risti missä oli sankarivainajan tiedot.

  • Hai, osta sie Niva

    On tullut aika luopua minua uskollisesti palvelleesta Lada Nivasta, jonka kanssa ajelimme tuhansia kilometrejä sodan jälkeen Neuvostoliitolle pakkoluovutetuilla alueilla, pitämässä huolta meidän sankarihaudoista, joihin on haudattu yli 8000 suomalaista sankarivainajaa.  Nivan kanssa kaahasimme hiekkatietä Taipaleenjokea kohden, kuin rallipätkällä konsanaan. Matka Suojärveltä Kollaanjoelle oli täysin toisenlainen, kun madellen yritimme väistellä tien suurimpia kiviä samalla, manaten miten…

  • |

    Nimessä jotain tuttua

    Matka jatkui ja seuraavana listallani oli paikkakunnan nimi, joka oli jotenkin tuttu mutta toisaalta vieras – Enso. Ennen kuin luin paikkakunnasta mitään tieto, mietin liittyyköhän se jotenkin samannimiseen yhtiöön, joka on edelleen toiminnassa ja mielenkiinnolla paneuduin materiaaliin mitä Ensosta löysin. Aiemminkin olen kirjoittanut ettei luovutettu Karjala ollut köyhyyttä ja kurjuutta, niin kuin jotkut edelleen tuntuvat…

  • |

    Uusikirkko

    Ensimmäisiä sankarihautajaisia vietettiin Uudenkirkon sankarihautausmaalla pian Uudenkirkon takaisinvaltauksen jälkeen syksyllä 1941. Ensimmäinen haudattu sankarivainaja oli Tauno Johannes Anttalainen, joka haudattiin 26.10.1941 ja viimeinen hautaus suoritettiin 11.6.1944. Sankarihautausmaan koko oli noin 60 m x 35 m ja syksyllä 1942 tilattiin sankarihautausmaan puutarhasuunnitelma, jonka toteutti Helsingin Puutarhatoimisto Oy.

  • |

    En osaa pelätä

    Rautu sijaitsee vain pienen matkan päässä isosta tiestä, jota pitkin usein ajelin ja siksi usein myös poikkesin Raudun sankarihautausmaalle. Aikoinaan alue oli hautausmaa, jonka läheisyydessä oli kirkko. Neuvostotavan mukaan myös Raudun sankarihautausmaalta poistettiin muistomerkit ja vapaussodan sankarihautausmaan päälle rakennettiin taloja ja rakentamisen yhteydessä myös osa viime sotien sankarihautausmaasta tuhoutui. Vanhan hautausmaan alueelle neuvostoaikana myös haudattiin…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *