|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893.

Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen ristiltä otto” maalasi Pekka Halonen.

Kuva: Karjalan Liiton kokoelma, Museovirasto
Kuva: M. L. Carstensin kokoelma, Museovirasto
Kuva: Dippell Eduard, Karjalan liiton kokoelma, Museovirasto

Sankarihautausmaa

Vapaussodassa kaatuneiden valkoisten joukkohauta perustettiin Viipurin tuomiokirkon viereen, kirkon eteläseinustalle.  Myöhemmin sinne pystytettiin sankaripatsas, jossa korkeassa polviasennossa oleva nuorukainen on kohottanut oikean käden valaan. Tälle samalle alueelle haudattiin noin 700 viipurilaista vuosien 1941-44 sankarivainajaa.

Sankarihautausmaa sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa, jota hoitavat Viipurin kaupungin työntekijät, joten sankarihautausmaalla ei ollut koskaan tarvetta leikata heinää. Kävin usein Viipurissa ja jokaisella käynnillä poikkesin sankarihautausmaalla nopeasti keräämässä puista pudonneet oksat ja jos haudalla oli poltettuja kynttilöitä, vein myös ne roskiin. Sankarihautausmaan muistomerkin ympärillä on puita, joten lehtiä haravoin kesän aikana pari kertaa, jotta alue oli siisti.

Vanhaa Viipuria

Viipurissa on paljon vanhaa ja melkein joka kerta huomasin, jotain mitä en ennen ollut huomannut – talossa hienon tornin, oven päällä olevan koristereliefin tai ikkunamaalauksen. 

Wiipurin Säästöpankki

Torikadulla Wiipurin Säästöpankin talo on vuodelta 1898. Taloa uudistettiin Uno Ullbergin johdolla vuonna 1910 ja tuolta ajalta on myös peräisin pääsisäänkäynnin portaikossa oleva lyhtypylväs. Lyhtypylvään jalusta on taiteilija Hilda Flodin tekemä graniittiveistos, jonka eri puolilla on satoa korjaavia lapsia.

Kauppahalli

Viipurin kauppahallin suunnitteli suomalainen arkkitehti Karl Hård at Segerstad ja se valmistui vuonna 1906.

Pyöreä torni

Pyöreä torni rakennettiin vuosina 1547–1550.

Espilä

Yksi Viipurin tärkeimmistä kokoontumispaikoista, oli Torkkelinpustossa sijainnut ravintola Espilä. Ravintola oli toiminnassa vuosina 1890–1944. Vuonna 2016 avattiin samalle paikalle uusi 200-paikkainen Espilä ravintola, joka on yksi minun suosikki ravintoloistani Viipurissa.

Similar Posts

  • |

    Terijoki

    Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
    ”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.

    Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Äyräpää

    Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

  • |

    Kauniit kesäyöt

    Yövyin kivassa melko uudessa hotellissa Suomenlahden rannalla, jonkun matkan päässä Koivistosta. Illalla nautiskelin hyvästä ruoasta ja otin myös lasillisen kuohuvaa ja katselin, kun aurinko laskiessaan värjäsi taivaan oranssin sävyihin. Kesäyöt ovat kauniita, joten en pitänyt kiirettä mutta puolilta öin suuntasin nukkumaan.
    Aamulla maisema näytti eriltä mutta taas niin kauniilta!

  • |

    Vuoksela

    Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
    Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *