Suojärven sankarihautausmaalle, joka sijaitsee Kuikkaniemessä ajelin pikkutietä, jota reunustivat venäläisten datsat, joiden pihoissa kukat kukkivat kauniisti. Sankarihautausmaa sijaitsee kauniilla paikalla niemessä eli vesi ympäröi sankarihautausmaan kolmea sivustaa.
Syksyllä kävin haravoimassa sankarihautausmaita ja pitäjäseura, josta sain kiitoksia ja palautetta, sekä pitäjäseuran puolesta, että useammalta yksityishenkilöltä oli Äyräpää. Tänä kesänä kävin Äyräpäässä vasta kaksi viikkoa sitten ja syksyisten kauniiden palautteiden tähden päätin, että Äyräpään pitäjäseuran ansaitsee terveiset nopeasti, joten tänään suuntaamme Äyräpäähän. Outo tunne Joka kerta, kun lähestyn Äyräpäätä vauhti hidastuu ja perillä ensimmäiseksi…
Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13Fn lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin Laatokalta kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen.
Kirkon ympärillä olleen hautausmaan ja sankarihautausmaan venäläiset ovat tuhonneet täysin. Alue on nykyisin puisto ja siellä kasvaa puita mutta kaikki hautakivet samoin kuin sankaripatsas tuhottiin neuvostoaikana. Tuhotun sankaripatsaan tilalle pystytettiin uusi muistomerkki vuonna 1992.
Talvisodassa kaatui 54 sakkolalaista, joista useimmat menettivät henkensä oman Suvantonsa rantamilla hyökkääjää torjuessaan. Heidät haudattiin kirkon viereen, jonne oli haudattu myös vuoden 1918 sankarivainajat.
Terijoen alueen pitkät hiekkarannat ja aurinkoinen sää houkuttelivat kesänviettäjiä ja pietarilainen yläluokan varakkaat kauppiaat ja virkamiehet ryhtyivät rakentamaan huviloita Terijoelle ja sen lähikyliin Kuokkalaan ja Raivolaan, joihin Pietarista pääsi kesällä kätevästi junalla monta kertaa päivässä.
Kävelin Ihantalan sankarihautausmaalle ihmetellen. Linnut lauloivat ja aurinkoinen kesäpäivä oli lämmin ja tunnelma rauhallinen. Oli vaikea uskos, että täällä oli käyty pohjoismaiden suurin taistelu. Sodassa tuhoutunut puusto oli kasvanut uudelleen täyteen mittaan eikä mikään muistuttanut taisteluista.
Olin kerran aiemmin käynyt Antreassa ajaen vain sen läpi ja matkalla pysähtynyt entisen kirkon paikalla mutta sankarihautausmaan muistomerkillä en ollut koskaan käynyt.
Tällä kertaa ajelin Antreaan Viipurista, jossa olin yöpynyt. Matkalla oli miliisin tarkistuspiste, jossa ensin minulle näytettiin stop-merkkiä mutta ilmeisesti punaisista kilvistä johtuen, sitten näytettiin, että saan jatkaa matkaa.
Johanneksen keskustassa sijaitsee jatkosodan sankarivainajien sankarihautausmaa, johon on haudattu 227 sankarivainajaa. Vuonna 1992 sankarihautausmaalle laitettiin luonnonkivinen muistomerkki, jossa lukee: ”Sodan uhrien muistolle” mutta aluetta ei ole merkitty tai rajattu eikä missään ole tietoa, että paikka on sankarihautausmaa.
Pitää paikkansa, että olen kirjoittanut ja edelleen kirjoitan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle raportteja sankarihautausmailta ja laitan valokuvia ja he jakavat ne edelleen pitäjäseuroille mutta kukaan edellä mainittu ei maksa minulle tästä. Virallinen työnantajani, jolle työskentelen Pietarissa elokuun loppuun saakka ei ole millään tavalla mukana tässä sankarihautausmaa projektissa.