Author: Marja

Summan kenttähautausmaa
|

Summan kenttähautausmaa

Summan kenttähautausmaahan on haudattu 204 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Summan kenttähautausmaa perustettiin syksyllä 1941, kun suomalaiset joukot saapuivat jatkosodan aikana uudelleen alueelle. Länsi-Kannakselta löydettiin 204 tunnistamatonta vainajaa, jotka haudattiin raakalaudasta tehdyissä arkuissa yhdeksään riviin Summaan perustettuun kenttähautausmaahan. Hautausmaan alue ympäröitiin piikkilangalla, jotta lehmät eivät päässeet haudoille. Piikkilankojen ansiosta alue löydettiin uudelleen vuonna 1993 entisten summalaisten evakkojen…

Taipaleenjoen kenttähautausmaa
|

Taipaleenjoen kenttähautausmaa

Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin…

|

Säkkijärven kenttähautausmaa

Säkkijärven kenttähautausmaahan on haudattu 104 tunnistamatonta talvisodan sankarivainajaa. Säkkijärven kenttähautausmaan perustettiin kesällä 1941, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin jatkosodan alkuvaiheessa. Alueen takaisinvallanneita sotilaita kohtasi kammottava näky, sillä venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa kaatuneet vainajat kuolinpaikoilleen niin huonosti, että osa vainajista oli edelleen osittain näkyvissä maan pinnalla. Suomalaiset tekivätkin ison työn, sillä he kaivoivat…

Tuuloksen kenttähautausmaa
|

Tuuloksen kenttähautausmaa

Tuuloksen kenttähautausmaahan haudattiin vuonna 1944 pikaisesti 51 tunnistettua ja kuusi tuntematonta kaatunutta. Kenttähautauksen pakotti neuvostojoukkojen rintaman taakse suorittama maihinnousu, joka katkaisi tieyhteyden. Keväällä 1944 oli päädytty arvioon, että vihollinen suorittaisi maihinnousun RTR 13:n lohkolle, Viteleen ja Tuulosjoen väliselle rannikolle. Arvio muuttui todeksi 23. kesäkuuta, kun neuvostoliittolainen 70. merijalkaväenprikaati nousi maihin kolme kilometriä Tuulosjoen suusta lounaaseen….

Kollaan kenttähautausmaa
|

Kollaan kenttähautausmaa

Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa. Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon. Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin…

Jalkoja polttelee
|

Jalkoja polttelee

Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

Äyräpää
|

Äyräpää

Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.

Vuoksenranta
|

Vuoksenranta

Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.

Vuoksela
|

Vuoksela

Vuokselaan on haudattu 46 viime sotien sankarivainajaa.
Vuokselan sankarihautatoimikunta, joka koostui seurakunnan, kunnan, suojeluskunnan, lottien, marttojen, aseveljien ja asevelinaisten, sekä kaatuneitten omaisten edustajista, kääntyi syksyllä 1943 sakarivainajain muistotoimikunnan puoleen uuden sankarihautausmaan perustamiseksi.