Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa
Ruskealan sankarihautausmaalla on muistomerkki, jossa on teksti: ”1939-1944 Sankarivainajien muistolle. Yli rajojen kulkee uskon ja toivon tie”.
Ruskealan sankarihautausmaalla on muistomerkki, jossa on teksti: ”1939-1944 Sankarivainajien muistolle. Yli rajojen kulkee uskon ja toivon tie”.
Aamu oli taas aurinkoinen, kuten kaikki aamut olivat olleet viimeisten kolmen viikon aikana, jotka olin kesälomaa luovutetussa Karjalassa viettänyt. Säätiedotus kuitenkin lupasi sadetta seuraaville päiville iltapäivästä alkaen, joten painoin kaasua vähän tavallista reippaammin, jotta olisin valmis ennen sadetta. Ajelin kohti Värtsilää iloisella mielellä. Stereot puuhasivat ja hiukset hulmusivat, kun ajelin ikkunat auki. Saattoi pieni hymy…
Kaunis aurinkoinen päivä ja hyväkuntoinen tie, niin Pälkjärven sankarihautausmaan viitta tuli nopeammin kuin uskoi ja kaahasin kovaa vauhtia ohi. Kävin vain vähän matkan päässä kääntymässä ja palasin takaisin sankarihautausmaalle. Pälkjärven sankarihautausmaa sijaitsee ison tien vieressä ja sinne on tienviitta, jossa lukee isolla suomeksi Pälkjärven sankarihaudat ja alla sama pienemmällä venäjäksi.
Taas oli kaunis kuuma aurinkoinen päivä, kun ajelin Soanlahdelle. Tie oli hyväkuntoista hiekkatietä, joten matkanteko eteni vauhdikkaasti. Olin lukenut että, Suomen aikaan Soanlahti oli harvaan asuttu pitäjä. Suurin osa pitäjästä oli metsää ja joutomaata. En siksi edes isoa taajamaa etsinyt, kun nykyisin kaikki paikat ovat näivettyneet, myös ne jotka Suomen aikaan olivat vireitä ja elinvoimaisia.
Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.
Harlun sankarihautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Nyt paikalla on vain muistomerkki, sillä sankarihautausmaa on jäänyt venäläishautojen alle.
Kesän Karjalan kierrokselta muutamat asiat eri paikkakunnilta ovat jääneet harvinaisen hyvin mieleeni – Muolaasta hyttyset, Antreasta humalainen, joka kiipesi Nivan katolle ja seuraavasta kohteesta eli Impilahdelta ensimmäisenä mieleeni tulevat paarmat.
Pajalta käänsin Nivan nokan kohti Salmin sankarihautausmaata, jonne haudattiin jo vapaussodan sankarivainajat vuonna 1918 ja myöhemmin heille pystytettiin, kivinen korkea muistomerkki, joka oli ympäröity ketjuilla. Neuvostoaikana suomalaisten muisto haluttiin hävittää ja ensimmäisinä tuhottiin sotilashautausmaat ja Salmistakin vapaussodan muistomerkki hävitettiin.
Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.
Kollaanjoki on tunnettu talvisodassa käydyn Kollaan taistelun ansiosta, joka oli yksi talvisodan ratkaisevista torjuntataisteluista. Kollaanoki on 76 km pitkä, se alkaa Kollasjärvestä entisen Suistamon kunnan alueelta, virtaa jonkin matkaa entisen Suojärven kunnan alueella ja laskee Tulemajärveen. Talvisodan taistelupaikat sijoittuivat joen latvoille, missä joki muistuttaa puroa.