|

Kollaan kenttähautausmaa

Kollaan kenttähautausmaahan, on haudattu 104 tunnistamatonta sankarivainajaa.

Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamisen ja löydetyt suomalaisvainajat haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat Kollaan alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta tunnistamattomat haudattiin edelleen Jokelan tilan peltoon.

Maastosta löydettyjen Kollaan sankarivainajien arkkuja 26-6-1942
Kollaan maastoa haravoiva KEK lottineen sekä S Häyhä (edessä oik) majoitustalonsa edustalla Loimola 1942.06.27

Vuonna 1943 pellon sankarivainajat siirrettiin maantien eteläpuolelle Kollaanmäelle perustettuun kenttähautausmaahan, mäelle jota talvisodassa alettiin kutsua Bomban mäeksi, sinne kaivetun Villa Bomba -nimisen korsun mukaan. Kenttähautausmaan koko oli 28 m x 28 m. 104 sankarivainajaa haudattiin lauta-arkuissa seitsemään riviin keskikäytävän molemmin puolin. Jokaiselle haudalle laitettiin puinen valkoinen risti, jossa luki “Tuntematon”.

Kollaa 1943.07.10
Kollaa 1943.07.10

Kenttähautausmaa löydettiin uudelleen kesällä 1995, jolloin tehdyissä kaivauksissa löytyi arkkujen jäänteitä. Kenttähautausmaan alue raivattiin ympäristöstään hyvin varovasti erottuvaksi ja paikalle pystytettiin 13.8.1996 Heikki Häiväojan suunnittelema ja Ari Laitilan sekä Sakari Karjulan toteuttama “Kollaan miekka” niminen muistomerkki. Muistomerkki on kolmimetrinen mustaksi maalattu metallinen muistomerkki, poiketen muiden kenttähautausmaiden muistomerkeistä, jotka ovat kiveä. Muistomerkki oli tuotava paikalleen kantamalla mikä varmasti vaikutti muistomerkin materiaalin valintaan.

Muistomerkin vihkimistilaisuudessa paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen valtiovallanedustajan roolissa ja hautausmaa-alueen vihki käyttöön kenttäpiispa Hannu Niskanen.

Kollaan kenttähautausmaa, sijaitsee Loimolasta Suojärvelle johtavan tien (A 121) varrella noin 10 kilometrin päässä Loimolasta. Kenttähautausmaan etäisyys maantieltä on noin 200 metriä ja Kollaanjoen ylittävältä sillalta vajaat 400 metriä. Hiekkatien A121 varressa on sinivalkoinen opasviitta kenttähautausmaalle.

Polku Kollaan kenttähautausmaalle

Kollaan alueelta löytyy myös neuvostojoukkojen hauta-alue, sekä useampia muistomerkkejä.

Tiedot:

Koordinaatit:

62.01507702, 31.8991962

Google maps street view

Näkymä hiekkatien varresta polulle, joka vie kenttähautausmaalle.

Similar Posts

  • |

    Uusi tuttavuus

    En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

  • |

    Kaikki viihtyi Viipurissa

    Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

  • |

    Viimeinkin Vuokselaan

    Olin etukäteen jo päättänyt, että en lähde Nivalla ajamaan Vuokselaan, vaan haluan venekyydin Vuoksen yli, sillä se olisi nopein tapa. Katsoin kartasta Vuoksen rannalla olevan paikan, joka tarjosi veneretkiä ja ajoin kyseisen paikan pihaan. Paikalla oli kaksi nuorta miestä, jotka kertoivat, että omistaja ei ole paikalla, sillä veneretkiä ei kyseiselle päivälle ollut varattu. Hetken siinä…

  • |

    Rakkauteni Käkisalmi

    Käkisalmessa talvi- ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu eri paikkoihin. Talvisodan sankarivainajat on haudattu vanhalle hautausmaalle, josta jo aiemmin kirjoitin ja jatkosodan sankarivainajat on haudattu Käkisalmen keskustassa sijaitsevan kirkon viereen, jonne nyt suuntasin. Kirkon viereinen alue, jossa sankarihautausmaa sijaitsee on nykyisin puisto ja sen hoidosta vastaa Priozerskin kaupunki mutta päätin katsoa, onko jotain mitä pitäisi tehdä….

  • |

    Taipaleenjoen kenttähautausmaa

    Taipaleenjoen kenttähautausmaahan on haudattu 126 tuntemattomaksi jäänyttä suomalaista talvisodan sankarivainajaa. Höylätystä laudasta valmistetut sankarivainajien arkut ovat hautakartan mukaan seitsemässä rivissä. Ensimmäistä kertaa suomalaiset alkoivat etsiä kentälle jääneitä talvisodan sankarivainajia syyskuussa 1941 joukkojemme vallattua takaisin alueet, jotka jouduttiin talvisodan jälkeen luovuttamaan Neuvostoliitolle. Tuolloin Taipaleenjoen alueelta löydettiin 36 kaatunutta, joista 16 jäi tuntemattomiksi ja heidän hautapaikaksi valittiin…

  • Suuret Sankarihautajaiset

    Lappeenrannassa järjestettiin Sankarihautajaiset, Kaatuneitten muistopäivänä sunnuntaina 21. toukokuuta 2023.  Sankarihautajaisissa siunattiin 48 tunnistamatonta Venäjältä maastoetsinnöissä löydettyä suomalaista sotilasta. Sankarihautajaiset alkoivat muistojumalanpalveluksella Lappeen Marian kirkossa, jonka jälkeen sankarivainajien siunaaminen, arkkujen hautaan laskeminen ja seppeleiden lasku tapahtuivat Lappeenrannan sankarihautausmaalla. Muistojumalanpalvelus Muistojumalanpalveluksessa liturgina toimi piispa Seppo Häkkinen ja jumalanpalveluksessa saarnasi kenttärovasti Markus Korpela. Kirkossa musiikista vastasivat Karjalan lauluveikot…

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *