|

Kivennapa 

Kivennavan sankarihautausmaalle on haudattu 158 sotilasta, kolme Lottaa, sekä vapaussodan sankarivainajat.

Vapaussodan sankaripatsas

Vapaussodan sankarivainajille aikoinaan pystytetyn patsaan kohtalosta ei ole tietoa.

Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma
Kivennavan vuoden 1918 sankaripatsas
Karjalan Liiton kokoelma

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Kivennavan sankarihautausmaa perustettiin kirkonmäelle Pietarin päivänä 29.6.1812 vihityn kirkon jäänteiden viereen. Kirkko tuhoutui täydellisesti talvisodan alussa suomalaisten joukkojen polttamana.

Kivennapa jäi talvisodan alkupäivinä venäläisille ja siksi sakarihautaukset Kivennavalla aloitettiin vasta jatkosodan alussa, kun suomalaiset saivat alueet taas hallintaansa. Muualle haudattuja sankarivainajia siirrettiin Kivennavan sankarihautaan yhteensä 26 ja neljä kadonnutta siunattiin poissaolevana.

Sankarihautaus, Kivennapa
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki
Sankarihautaus
Veikko Kanninen, valokuvaaja 1941 
Museokeskus Vapriikki

Kivennavan uusi kirkko valmistui jatkosodan aikana kenraali Pajarin joukkojen toimesta. Kapteeni Matti Lampenin piirtämä kirkko vihittiin käyttöön 26.9.1943.

Kun suomalaiset joutuivat lähtemään Kivennavalta vuonna 1944, oli jokaisen sankarivainajan haudalla puinen risti, jossa oli vainajan tiedot.

Nykypäivä

Kirkonmäelle, pystytettiin muistomerkki vuonna 1993. Ikuisuuden portti – muistomerkin on suunnitellut Kivennapaseuran kunniapuheenjohtaja Kauko Ilonen ja toteutuksesta vastasi taiteilija Valentin Zasorin.

Muistomerkki paljastettiin 31.7.1993 heinäkuussa Kivennavalla järjestetyssä juhlassa, johon osallistui noin 1500 vierasta. Tilaisuuden alkuun soivat Kivennavan kirkon kello ääninauhalta, jonka jälkeen veisattiin Suvivirsi. Muistomerkin suunnitellut Ikonen sanoi puheessaan: ”Tänään me teemme kunniaa menneille sukupolville ja heidän työlleen seisoessamme juuri paikalla, jossa jalkojemme alla lepää monta sukupolvea, meille läheisiä vainajia”.

Tilaisuudessa puhui kirkkoherra Pentti Hytönen ja paikkakuntalaisten puolesta patsaan vastaanottopuheen piti pormestari Nikolai Matvejev. 

Ikuisuuden portti muistomerkin aihe on otettu kirkkomaan entisestä portista. Muistomerkin takana kohoava kahdeksan metriä korkea puinen risti on paikalla, jossa sankaripatsas aikoinaan sijaitsi. Ikuisuuden portti muistomerkin etupuolella on teksti: ”Tällä kirkkomäellä on sijainnut Kivennavan kuudes kirkko, vanha hautausmaa ja sankarivainajien leposija. Menneitä sukupolvia ja synnyinseutuja muistaen” ja sama venäjäksi.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Первомайское – Pervomaiskoje

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.3560661, 29.7353852

Google maps street view

Matkapäiväkirja Kivennapa

Similar Posts

  • Ruskealan nähtävyydet

    Marmorilouhos Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin. Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen…

  • |

    Jalkoja polttelee

    Syksyllä päätin; jos keväällä, kun lumet sulavat raja on vielä kiinni, jatkan sankarihautausmaiden siivousta. Huhtikuussa lumet alkoivat sulamaan, jolloin päätin lähteä katsomaan, joko Karjalassa pääsee haravoimaan.

    Menin Pietarista junalla Raivolaan, josta soitin tutun taksikuskin viemään minut Uudenkirkon sankarihautausmaalle. Matkalla näkyi toisin paikoin paljon lunta ja pelkäsin etten pääsisi vielä aloittamaan haravointia. Onneksi pelko osoittautui turhaksi.

  • |

    Kuolemajärvi 

    Ennen sotaa pitäjässä asui runsaat 5000 ihmistä, joista sodassa kaatui 244 eli lähes 5% väestöstä. Sankarivainajista 91 on haudattu Kuolemanjärven kirkon sankarihautausmaahan. Kuolemajärven sankarihautausmaa perustettiin vuonna 1903 valmistuneen, arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman graniittikirkon viereen. Talvisodan alussa, 8.12.1939 suomalaisjoukot vetäytyessään räjäyttivät kirkon tornin, jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää tornia tähystys- ja tulenjohtopaikkana.  Kun alueet jouduttiin…

  • |

    Rautu 

    Raudun sanakarihautausmaalle on siunattu 23 vapaussodan ja 159 viime sotien sankarivainajaa.
    Rautulaiset pystyttivät veljeshaudalle Ilmari Wirkkalan suunnitteleman sankaripatsaan, johon oli kultakirjaimin kirjoitettu kaatuneitten nimet, sekä teksti: ”Raudun sankarit, rajavartijat Suomen, kaatuneet Karjalan kilpeä kantaen, Isänmaan eestä 1918”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *