Ruskealan nähtävyydet

Marmorilouhos

Veden täyttämä entinen Ruskealan marmorilouhos on nykyisin nähtävyys ja suosittu matkailukohde. Alue on kaunis luonnonnähtävyys mutta siellä on myös mahdollisuus harrastaa monenlaisia aktiviteettejä – marmorilouhoksessa on mahdollista sukeltaa, vuokrata vene ja soudella tai liitää louhokseen muodostuneen järven yli vaijeria pitkin.

Järvellä oli lautta, joka kuljetti tunneleihin.
Sukeltaja nousi hauskasti pintaan juuri kun olin ottamassa kuvaa.

Myös vanhoihin kaivostunneleihin järjestetään retkiä, jossa näkee maanalaisen järveen ja seinillä olevat vanhat kaivoksen mittauskyltit. Alueelle on myös rakennettu näyttely, jossa voi tutustua kaivoksen historiaan ja siellä esitellään myös erityyppisiä marmoreita.

Louhinta Ruskealassa oli aloitettu jo vuonna 1767 ja marmoria käytettiin useisiin merkittäviin rakennuksiin, kuten Pietarissa sijaitseviin Iisakin kirkkoon, Marmoripalatsiin, Mihailin linnaan, Kazanin katedraaliin, sekä Primorskaja- ja Ladozhskaja-metroasemiin. Ruskealan marmoria tuotiin myös Helsinkiin, jossa sitä on edelleen nähtävissä Kasarmintorin laidalla olevan entisen pankkirakennuksen seinissä.

Aihinkoski

Ahinkoski sijaitsee päätien varressa noin kaksi kilometriä Ruskealasta pohjoiseen. Ahinkoski on Tohmajoessa sijaitseva useamman vesiputouksen muodostama koski, joka on saanut nimensä kosken rannalla sijainneesta Ahin tilasta. Tohmajoki alkaa Suomen puolelta Tohmajärvestä ja lähellä Sortavalaa se laskee Laatokkaan.

Aihinosken ympäristöön on rakennettu kävelypolkuja ja riippusiltoja ja alueelle on pääsymaksu. Sulkemisajan jälkeen alueella päivystää vartija ison saksanpaimenkoiran kanssa, jotta putouksille ei pääse ilman pääsymaksua.

Similar Posts

  • |

    Saunaan Laatokan rannalle

    Uuksun kylä, entisessä Salmin pitäjässä, sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta – Salmi -maantien varrella. Suomen aikana alueella oli kaksi kylää; Ylä-Uuksu, jossa asui reilut 400 asukasta ja Ala-Uuksu, jossa oli reilut 500 asukasta.
    Maanviljelys oli alueen pääasiallinen elinkeino mutta alueella harjoitettiin myös karjataloutta, kalastusta, metsästystä ja myös teollisuutta löytyi.

  • |

    Vahviala

    Vahvialan hautausmaa Rauhamaa perustettiin vuonna 1915. Kahden hehtaarin suuruiselle hautausmaalle on haudattu noin 800 seurakunnan jäsentä. Keskelle hautausmaa-aluetta perustettiin sankarihautausmaa vuonna 1940 ja sinne on haudattu vuosien 1939-1944 vahvialaiset sankarivainajat.

  • Tammiston hautausmaa

    Minulta kysyttiin miksi sivuillani ei ole mainittu Viipurin Tammisuolla sijaitsevaa Tammiston sankarihautausmaata ja lyhyt vastaus on, ettei Tammistolla ole sankarihautausmaata. Olen etsinyt tietoa ja vaikka Karjalansankarihaudat sivuston mukaan siellä sijaitsi vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien hautausmaa ei tuo tieto pidä paikkaansa. Sivustolla myös sanotaan, että siellä sijaitsi talvisodan sankarivainajien hautausmaa mutta myöhemmin sivulla lukee: Vuonna 1942…

  • |

    Kaunis kakluuni

    Asuessani Pietarissa seurasin paria blogia, joiden kirjoittajat liikkuivat ja retkeilijät paljon eri puolilla luovutettua Karjalaa. Noista blogeista sain toisinaan infoa ja sijaintitietoja mielenkiintoisista paikoista, joita myöhemmin menin itse katsomaan. Yhdessä blogi-tekstissä oli pari kuvaa todella kauniista Rakkolanjoen kaakelitehtaan valmistamasta Karhu-kaakeliuunista. Blogin kirjoittaja ei kuitenkaan paljastanut missä kyseinen uuni ja talo sijaitsivat, sillä omistajat eivät halunneet,…

  • |

    Antrea

    Antrean vanhalla hautausmaalla, joka sijaitsi noin puolen kilometrin päässä vuonna 1894 rakennetusta, arkkitehti F. Mieritzin suunnittelemasta luterilaiselta kirkolta Viipuriin päin, olivat aikoinaan vapaussodan, sekä talvi- ja jatkosodan sankarihautausmaat.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *