|

Paikka jolla seisot on pyhä

Ajelin Räisälään pohjoisesta, joten kirkko tuli hyvin pian näkyviin tien vasemmalla puolella. Laitoin Nivan parkkiin ja kävelin kohti kirkkoa mutta kirkon ovi oli lukossa. Käännyin lähteäkseni takaisin, kun naisääni huusi ja kysyi: ”Oletko sinä Marja?” Olivat Kaukolan kirkolta soittaneet ja kertoneet tulostani, niin jo pois lähdössä ollut työntekijä palasi päästämään minut kirkkoon.

Katsoin paikat mutta en viipynyt pitkään, sillä nuhjuiset ja ummehtuneelle haisevat tilat eivät mieltä ylentäneet. Ulkona vielä katselin tuota kaunista ristin muotoon rakennettua kirkkoa, joka valmistui vuonna 1912. Kirkon seinät on muurattu Räisälän alueen omasta punaisesta graniitista ja päätykolmiot tiilestä. 

Kirkon ulkopuolella aikoinaan oli yhdeksän ristiä, joista yksi korkealla kellotapulin harjalla. Nykyisin kirkossa ei ole edes yhtä ainoata ristiä. Kirkko jäi täysin ehjänä paikalleen, kun alueet jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle vuonna 1944 mutta kirkkona rakennus ei sen jälkeen enää toiminut, vaan venäläiset käyttivät sitä jopa hevostallina.

Sankarihautausmaalla

Kirkon ympärillä olleen hautausmaan ja sankarihautausmaan venäläiset ovat tuhonneet täysin. Alue on nykyisin puisto ja siellä kasvaa puita mutta kaikki hautakivet samoin kuin sankaripatsas tuhottiin neuvostoaikana. Tuhotun sankaripatsaan tilalle pystytettiin uusi muistomerkki vuonna 1992. Muistomerkin ympäriltä pieni kohta on aidattu. Aidatun alueen haravointiin ei montaa minuutti mennyt, jonka jälkeen laitoin muistomerkille kukat ja pidin hiljaisen hetken.

Babuska Ninan toive

Paikallinen vanha nainen tuli juttelemaan kanssani ja kertoi, että hänen edesmennyt äitinsä puhui kuolemaansa asti, että parasta mitä hänelle tapahtui, oli se että hänet pakkomuutettiin Räisälään. Koko paikkakunta oli kaunis ja hän pääsi asumaan kunnon taloon.

Nina puolestaan muisteli kuinka linja-autoja saapui pitkässä letkassa tuoden suomalaisia kotiseutujuhlille ja toivoi, että raja taas pian aukeaisi ja suomalaiset palaisivat.

Myöhemmin istuin juomassa kahvia paikkakunnan toisen kahvilan terassilla, kun kaksi paikallista tyttöä jäi juttelemaan kanssani. Tytöt olivat iloisia, kun pystyivät harjoittelemaan kanssani englantia. Jonkun ajan päästä tytöt havahtuivat, että äiti kotona odottaa mansikoita, joita oli laittanut heidät ostamaan, joten tytöt jatkoivat matkaa.

Taistelevien jumalattomien liitto 

Luin Neuvostoliiton uskonnonvastaisuudesta. Alussa bolševikit suhtautuivat uskontoon harmittomana taikauskona ja uskoivat, että se vähitellen tulisi häviämään. Vuonna 1921 suhtautuminen kuitenkin muuttui ja puolue omaksui uuden ”taistelevan ateismin” jonka perusteella Taistelevien jumalattomien liitto suoritti ateismin levitystyötä. Vuodesta 1926 vuoteen 1932 järjestön jäsenmäärä kasvoi 87 000:sta 5,6 miljoonaan jäseneen.

Keskuskomitea joutui kuitenkin vuonna 1929 toteamaan, ettei uskonnonvastainen propagandan levittäminen ollut tuottanut toivottua lopputulosta, jonka jälkeen Neuvostoliitossa alkoi laajamittainen uskontojen vainoaminen. Valtaosa eri uskontojen papistosta joko lähetettiin vankileireille, teloitettiin tai he pakenivat maasta. Kaikki löyhästi määritelty ”uskonnollinen propaganda” kiellettiin, mukaan lukien raamattupiirit, uskonnolliset nuoriso- ja naisjärjestöt, sekä uskontokuntien ylläpitämät kirjastot ja lukusalit. Saman aikaisesti annettu uusi laki edisti uskonnonvastaisen propagandan levittämistä.

Vuoden 1937 väestönlaskennan tuloksien perusteella 57 % neuvostoliittolaisista kuitenkin edelleen luokitteli itsensä uskovaisiksi. Tuloksen johdosta Stalin toimeenpani Jumalattomien liitossa käyntiin laajat puhdistukset liian hitaan uskonnon hävittämisen vuoksi. 

Toisen maailmansodan aikana ortodoksinen kirkko otettiin mukaan Saksan vastaiseen sotaponnistukseen, ja uskontojen vaino laimeni. Vaikka jonkin verran kirkkoja avattiin uudelleen, ei valtion uskonnonvastainen asenne ratkaisevasti muuttunut.

Uskonnon vapautuminen tapahtui Neuvostoliiton romahtamiseen myötä mutta otetta kiristi Vladimir Putin vuonna 2016. Vuoden 2016 heinäkuussa hyväksytyn terrorismin vastaisen lain myötä evankelisten seurakuntien toimintavapaus alkoi rajoittua ja vaikeutua. Jumalanpalveluksia on keskeytetty, pastoreita pidätetty ja jopa karkotettu maasta ja kristillistä materiaalia takavarikoitu.

Killatsun koski

Räisälän ympäristössä on kaunista luontoa, jokia ja mielenkiintoista katsottavaa, niin joka reissulla poikkean katsomassa eri paikkoja. Nytkin tiesin kylän nimen ja kartasta katsoin missä joki virtaa, niin osasin suunnistaa. Kun joki tuli näkyviin ja näin miehen kalassa, niin päätin pysähtyä kysymään olenko oikealla tiellä. Mies neuvoi ajamaan tien päähän, niin siellä olisi etsimäni paikka. Tie oli pientä, kuoppaista ja kivistä mutta Nivalla pääsi perille ilman mitään ongelmia.

Suomen aikaan Makkolan kylän tärkein  teollisuuslaitos oli Killatsun kosken rantaan rakennettu Vaitojan veljesten saha, joka harjoitti vientisahausta. Saha, puusepänverstas ja vieressä sijainnut mylly työllistivät noin 10 henkilöä.

Makkolan nykyinen nimi on Studyonoye – Студёное. Kylässä on vanhoja pieniä asuintaloja ja hökkeleitä. Killatsun koskessa on vielä nähtävillä vanhoja patorakenteita ja myllyn jäänteitä ja niitä halusin nähdä.

Andreas Ensikutsutun kirkko Vuoksella

Räisälästä eteläänpäin on pienelle kalliosaarelle Vuoksen uomaan on rakennettu vuonna 2000 kaunis hirsinen kirkko. Kirkko rakennettiin arkkitehti Andrei Rotinovin suunnitelman mukaan ja vihittiin käyttöön 23.9.2000

Kaksi ihmistä sai idean: yhdelle Vuoksen kallioreunukselle lähellä Vasiljevon kylää, tulee rakentaa veneilijöille lepopaikka, sillä alueella veneillään paljon.

Herzenin yliopiston professori ehdotti kirkon rakentamista ja ideaa kannatti naapurissa asuva kesäasukas, josta tuli yksi kirkon pääsponsoreista. Rakennuspaikaksi valittiin saari, jonka pinta-ala on vain noin 100 neliömetriä.

21. syyskuuta 1994 Pietarin ja Laatokan metropoliita John siunasi arkkitehti Andrei Rotinovin kirkon rakennussuunniteleman ja kirkko valmistui vuonna 2000 ja 23. syyskuuta 2000 se vihittiin käyttöön. Kirkko on nimetty apostoli Andreaksen mukaan.

Vuonna 2016 rakennettiin saarelle kaarisilta ja kesäkuun 20. päivänä ensimmäiset vieraat pääsivät kirkkoon kävellen. Ensimmäiset 16 vuotta sinne pääsi vain veneellä.

Similar Posts

  • |

    Hiitola

    Hiitolan sankarihautausmaalle on haudattu 16 vapaussodan ja 173 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Hiitolassa, Suomen valtion kolmantena itsenäisyyspäivänä 6.12.1920 paljastettiin vuoden 1918 sodan sankaripatsas 16 sankarivainajan muistolle.

  • |

    Viikonloppu ilman raivaussahaa jatkuu

    Viikonloppu venäläisen työkaverini kanssa jatkui. Minulla päivät Venäjällä alkoivat käydä niin vähiin, että päivät pystyi jo laskemaan yhden käden sormilla. Viimeiselle päivälle ennen paluuta Pietariin, olin suunnitellut, että käymme katsomassa Vuokselan sankarihautausmaan ja matkalla sinne pysähdyimme Kiviniemen sillan kupeeseen lounaalle. Kiviniemi Vuoksi ja sen voima oli Suomen kansan tietoisuuteen tullut jo Kalevalan kautta. Kun Väinämöinen…

  • |

    Olit kunniaksi isänmaallesi

    Suistamon kirkko oli ehjä, kun se talvisodan jälkeen jouduttiin jättämään Neuvostoliitolle. Sodan jälkeen venäläiset tekivät kirkosta teatterin ja poistivat alttarin. Jatkosodan alussa vuonna 1941 Suomi valtasi alueen takaisin. Vetäytyessä venäläiset sotilaat sytyttivät kirkon tuleen, mutta suomalaiset sotilaat ehtivät sammuttaa palon ennen kuin suuria vahinkoja ehti syntyä.

  • |

    Soanlahti

    Juhannuksena 1920 paljastettiin Soanlahdella sankaripatsas vapaussodan sankarivainajille, suuren ihmispaljouden läsnä ollessa. Tuo sankaripatsas oli korkea kapea paasi, jonka huipulla oli kivinen pallo. Patsaan etupuolella oli Karjalan vaakuna, jonka alla oli kymmenen kaatuneen nimet. Patsaaseen oli myös kaiverrettu teksti: ”Eestä lain vapauden ja isänmaan”.

  • |

    Sakkola

    Sakkolaan on haudattu 20 vapaussodan ja noin 120 viime sotien sankarivainajaa.
    Sakkolan kirkonkylän nuorisoseura alkoi sisällissodan päätyttyä syksyllä 1918 puuhaamaan muistomerkkiä sankarihaudalle. Muistomerkin valmisti Kiviveistämö Oy Granit yrityksen taiteilijan Ilmari Wirkkalan suunnitelman mukaan.

  • |

    Vuoksenranta

    Vuoksenrannan sankarihautausmaalle on haudattu 111 sankarivainajaa.
    Vuoksenrannan sankarivainajat haudattiin arkkitehti Wäinö Keinäsen suunnitteleman ja vuonna 1935 valmistuneen punatiilikirkon viereen. Sodan aikana sankarihautajaiset olivat suurimpia tilaisuuksia mitä kirkonmäellä järjestettiin.

One Comment

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *