Heinjoki

Heinjoen sankarihautausmaahan, on haudattu 13 vapaussodan ja 11 talvisodan ja 26 jatkosodan sankarivainajaa eli yhteensä 37 viime sotien sankarivainajaa, joista yksi on lotta.
Tiedot ovat hiukan ristiriitaisia, sillä vuonna 1999 paljastettiin muistomerkkiin on kaiverrettu teksti: ”Tällä paikalla lepää 40 Heinjokelaista vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sodissa kaatunutta sankarivainajaa”, mutta Heinjoelle haudattujen sankarivainajien nimilistassa on 37 nimeä.

Sankaripatsas

Sankaripatsaan suunnittelu aloitettiin jo vuonna 1919, jolloin aloitettiin myös rahan keräys. Kunta lahjoitti hankkeeseen 1000 markkaa ja Heinjoen nuorisoseura 100 markkaa, jotta keräys saatiin hyvin käyntiin. 8500 markkaa maksaneen sankaripatsaan valmisti tummanharmaasta graniitista viipurilainen Koneellinen Kiviveistämö Oy.

Sankaripatsas paljastettiin vuoden 1919 juhannuksena. Muistomerkki oli kaksinkertaisen jalustan päälle pystytetty pystykivi, jonka etusivu oli kiillotettu mustaksi. Muistomerkin molemmilla puolilla oli tykinammuksia muistuttavat koristekivet. Muistomerkissä oli teksti: ”Uhrasivat henkensä Suomen vapaustaistelussa 1918”, jonka alla oli kaikkien kaatuneiden nimet, iät, sekä kuolinpäivät. Muistomerkin alla, toiseen jaluskiveen oli kaiverrettu nouseva aurinko, kiemuraisine säteineen.

Venäläiset siirsivät talvisodan jälkeen kirkon vieressä seisseen vapaussodan muistomerkin omalle sankarihaudalleen mutta myöhemmin patsas katosi jäljettömiin.

Talvi- ja jatkosodan sankarivainajat

Viime sotien sankarivainajille perustettiin uusi sankarihautausmaa vuonna 1881 rakennetun arkkitehti Jacob Ahrenbergin suunnitteleman luterilaisen punatiilisen kirkon pohjoispuolelle, pieneen mäntymetsikköön. Rintamalta tuotuja vainajia säilytettiin kirkossa hautaukseen saakka.  Jatkosodassa kirkon torni tuhoutui ja 60-luvun tulipalon jälkeen vuonna 1967 venäläisten purkivat kirkon jäänteet.

Kun alueet jouduttiin pakkoluovuttamaan Neuvostoliitolle, jäi Heinjoen sankarihautausmaalle valkoiset ristit muistuttamaan niistä heinjokelaisista, jotka kaatuivat puolustaessaan Suomen itsenäisyyttä.

Nykyaika

1990-luvun alussa suomalaiset löysivät sankaripatsaan jalustan ja siirsivät sen alkuperäiselle paikalleen vuonna 1994 ja kiinnittivät siihen muistolaatan kunnioittamaan kaikkien itsenäisyytemme aikana kaatuneiden heinjokelaisten sankarivainajien muistoa. Muistolaatassa on runo:
”Me olemme kansana kasvaneet, ajan uutehen ajan koittoon, elon myrskyä silmin katselleet ja yhtyneet surujen soittoon.”

15.5.1999 paljastettiin Lassi Jaarlisen suunnittelema muistomerkki 40 viime sodissa kaatuneen sankarivainajan muistolle. Muistomerkki on Heinjoen kirkon peruskivi, joka on nostettu pystyyn ja siihen on kiinnitetty laatta, jossa on teksti:
”Tällä paikalla lepää 40 Heinjokelaista vuosien 1939-1940 ja 1941-1944 sodissa kaatunutta sankarivainajaa / Heinjoki-Säätiö 1998”. Ja alla sama teksti venäjäksi.

Muistomerkin paljastustilaisuuden alkusanat lausui Arvi Noro ja paljastuspuheen piti Karkkilan kirkkoherra Juhani Korte. Tilaisuudessa puhui myös entinen Heinjoen suojeluskunnan paikallispäällikkö everstiluutnantti evp. Martti Noponen Kouvolasta, joka johti Heinjoen tykistö koulutteista suojeluskuntaa ennen sotia ja johti Heinjoen miehiä talvisodassa Erillisen pataljoona 4:n komentajana.
Tilaisuuden päätössanat lausui Heinjoki-säätiön puolesta Väinö Kostiainen.

Virallinen sankarihautaa-alue sijaitsee muistomerkin takana.
Sankarihaudan muistomerkissä on vuosiluku 1998, joka on muistomerkin valmistusvuosi. Muistomerkki vihittiin vasta seuraavana vuonna eli 1999.

Tiedot

Paikkakunnan nimi venäjäksi:

Вещево – Veshchevo

Sankarihautausmaan koordinaatit:

60.731743, 29.180801