Kurkijoelle ajelin illalla ja ihmettelin miten kesällä voi olla niin pimeää mutta koko taivas oli tummissa pilvissä. Tie oli huonossa kunnossa ja kaiken muun lisäksi vielä ajoin vahingossa väärälle tielle. Tien laidassa oli aina välillä kylttejä, joissa kerrottiin tien olevan ajokiellossa ja, että jokainen ajaa siellä omalla vastuullaan tien huonosta kunnosta johtuen. Jos näin kerrotaan…
Talvisodassa kaatui 54 sakkolalaista, joista useimmat menettivät henkensä oman Suvantonsa rantamilla hyökkääjää torjuessaan. Heidät haudattiin kirkon viereen, jonne oli haudattu myös vuoden 1918 sankarivainajat.
Äyräpään sankarihautausmaalle on haudattu 76 Äyräpään sankarivainajaa ja viereen perustetulle kenttähautausmaalle 99 tunnistamatonta suomalaista sankarivainajaa. Molempien sotien päätyttyä Äyräpäähän on myös venäläisten toimesta haudattu, sekä suomalaisia, että venäläisiä sotilaita, joten kukaan ei tiedä, kuinka monen kaatuneen viimeinen leposija Äyräpää todellisuudessa on.
Rintamakirjeenvaihtaja Veikko Itkonen oli Terijoella, kun se saatiin vallattua takaisin jatkosodan alussa ja hän kirjoitti seuraavaa:
”Luterilaisen kirkon ympärillä oleva kaunis puisto on muutettu huvittelupaikaksi. Käytävien reunamille on istutettu kirkkaan punaisia kukkia ja niiden keskelle kannettu kirkuvan vihreitä penkkejä. Sankaripatsas on poistettu eikä siitä näy lähistöllä jälkeäkään.
Itse kirkosta on purettu torni, joten rakennuksen ulkonäkö on huomattavasti muuttunut. Kirkon seinässä olevat venäläiset kirjaimet kertovat, millaisia tarkoitusperiä temppeli on Kuusisen hallituskaupungissa palvellut: Kino-Teatteri”
Suistamon kirkonkylällä vietettiin sankaripatsaan paljastusjuhlaa 29.6.1924. Siniristiliput liehuivat kaikkien julkisten rakennusten kuin myös yksityisten lipputangoissa. Patsasta varten oli Suojeluskunta kerännyt rahaa yksityisiltä ja Suistamon kunta oli antanut patsashankkeeseen 15000 markkaa.
Vuoden 1918 sankarivainajien lisäksi Suistamolle on haudattu 247 viime sotien sankarivainajaa.
Ruskealaan on haudattu 17 vapaussodan ja 183 viime sotien sankarivainajaa myös päätön sankaripatsas on pystytetty alkuperäiselle paikalleen.
Ensimmäisiä talvisodan sankarihautajaisia vietettiin itsenäisyyspäivänä ja viimeisiä 10.3.1940. Yhteensä 52 talvisodan sankarivainajaa haudattiin Räisälään.
Jatkosodan aikana vielä 124 sankarivainajaa sai viimeisen leposijansa täältä.
Metsäpirtin sankarihautausmaalle on haudattu neljä vapaussodan ja noin 90 viime sotien sankarivainajaa.
Venäläiset tuhosivat kirkkotarhassa olleen vapaussodan sankaripatsaan 1940-luvun lopulla, vain sankaripatsaan jalusta on edelleen paikoillaan.
Käkisalmen vanhalle hautausmaalle on haudattu 37 vapaussodan sankarivainajaa, sekä viisi talvisodan sankarivainajaa. Jatkosodan sankarivainajat haudattiin kivikirkon viereen.
Kirvun sankarihautausmaahan on haudattu 18 vapaussodan ja 214 viime sotien sankarivainajaa. Vuoden 1918 sankaripatsaasta on tehty kaikkien kolmen sodan sankarivainajien muistomerkki.