Talvisota

Kaikki viihtyi Viipurissa
|

Kaikki viihtyi Viipurissa

Viipurin uusi tuomiokirkko rakennettiin vuosina 1889-1893 suunnittelukilpailun voittaneen viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnitelmien mukaan. Kirkko vihkiäisiä vietettiin 3. joulukuuta 1893. Tiilistä rakennettu uusgoottilaistyylinen kirkko oli poikkilaivainen pitkäkirkko, jossa oli istumapaikat 1800 sanankuulijalle. Kirkon länsipäässä kohosi korkea ja kapea kellotorni, jonka molemmin puolin oli lisäksi pienet kulmatornit. Kirkkosalin holveissa oli Lauri Välkkeen maalaukset ja alttaritaulun ”Kristuksen…

Tuhotut kylät, poltetut talot
|

Tuhotut kylät, poltetut talot

Jatkosodan alussa, kun pakkoluovutettuja alueita saatiin vallattua takaisin, paljastui karu todellisuus paikkakunnilta, joissa oli sodittu kahteen kertaan eli paikkakunnilta jotka sijaitsivat Venäjän rajan tuntumassa. Noilla paikkakunnilla iso osa rakennuksista oli tuhoutunut, sillä talvisodan alussa taloja oli poltettu, sillä ei haluttu jättää viholliselle lämpimiä tupia, osa taloista oli tuhoutunut pommituksissa ja osan taloista polttivat venäläiset perääntyessään…

Rajan pintaan
|

Rajan pintaan

Ajelin kohti Kirvua, joka sijaitsee rajavyöhykkeellä ja ilahduin, kun huomasin ettei missään näkynyt miliisejä, vaan rajalle päin kulkeva hiekkatie oli vapaa ja hyvässä kunnossa, joten painoin kaasua ja nautin vauhdin hurmasta. Olen nuoruuteni asunut Keski-Suomessa, joka on kuuluisa hienoista rallipätkistä ja niissä tuli joskus kokeiltua rallitaitoja ja edelleen tykkään, kun sora lentää ja joskus mahanpohjasta…

Uusi tuttavuus
|

Uusi tuttavuus

En muista kuulleeni Hiitola nimistä paikkakuntaa ennen kuin asuessani Pietarissa aloin etsiä tietoa luovutetussa Karjalassa sijaitsevista sankarihautausmaista. Siltä varalta, että jollain toisella on sama tilanne, niin kirjoitan tähän pienen tietoiskun Hiitolasta. Hiitola on Laatokan länsirannikon keskiosassa sijaitseva Laatokan rantapitäjä. Hiitolan läpi virtaa Hiitolanjoki, joka laskee Laatokkaan. Suomen aikaan Hiitola oli tyypillinen karjalainen maanviljelyspitäjä, jossa asukkaita ennen…

Luvatta rajavyöhykkeelle
|

Luvatta rajavyöhykkeelle

Mennessäni aamupalan jälkeen laukkuni kanssa ulos majapaikastani tunsin ilman viilenneen todella paljon yön aikana. Olin lähdössä liikkeelle farkkuhameessa ja t-paidassa, niin kuin melkein koko kesän mutta nyt etsin Nivasta neuletakin ja puin sen päälleni ennen kuin lähdin ajamaan. Yöllä oli satanut vettä reippaasti, sillä paikoin oli isoja lätäköitä ja taivas oli harmaa, enteili lisää sadetta…

Kesän viimeiset lämpimät
|

Kesän viimeiset lämpimät

Ajelin Jääskesestä Antrean kautta Vuoksenrantaan, joka Suomen aikaan oli kunta, joka sijaitsi Vuoksen rannalla Karjalankannaksella ja asukkaita siellä oli vuonna 1939, ennen talvisodan syttymistä 3 602. Ajellessa muistelin edellistä retkeäni Vuoksenrantaan. Kevättalvella, kun aurinko paistoi jo lämpimästi ja alkoi olla viimeiset hetket, että Vuoksen jäälle uskalsi mennä, lähdin ystäväni kanssa käymään Vuokselassa ja Vuoksenrannassa. Päätimme ajaa Vuokselasta Vuoksenrantaan…

Tammiston hautausmaa

Tammiston hautausmaa

Tämän päivän retki ei vie sankarihautausmaalle tai sitten se vie, sillä juttu on monimutkainen. Olen etsinyt tietoa Viipurin Tammisuolla sijaitsevasta Tammiston hautausmaasta, jossa Karjalansankarihaudat sivuston mukaan sijaitsee vuoden 1918 vapaussodan sankarivainajien ja talvisodan sankarivainajien hautausmaa. Myöhemmin tekstissä kuitenkin sanotaan: Vuonna 1942 siirrettiin Tammiston hautausmaalta Viipurin Tuomiokirkkoseurakunnan talvisodan vainajat uuteen, tuomiokirkon vierelle perustettuun sankarihautausmaahan. Maaseurakunnan sankarivainajat siirrettiin…

Matkan varrella
|

Matkan varrella

Kävin aika usein Viipurissa ja Kanneljärvi oli siinä matkan varrella, kun Pietarista ajelin, niin toisinaan kävin Kanneljärven kirkolla vain ajamassa lenkin, jonka jälkeen jatkoin matkaa. Tälläkin kertaa sankarihautausmaa ja sen ympäristö olivat kauniit ja hyvässä kunnossa, kuten joka kerta, kun Kanneljärvelle olen köynyt. Paikallinen seurakunta huolehtivat alueesta esimerkillisesti. Otin sankarihautausmaan muistomerkistä kuvan ja muutamia muitakin…

Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta
|

Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta

Ajelin Ensosta kohti Jääskeä iloisella mielellä venäläisen popin pauhatessa radiosta. Miliisin tarkastuspisteellä morjestin siellä päivystäneille miehille, joista toinen heilautti kättä vastaukseksi. Jääsken kirkkopuistossa Matka Jääsken sankarihautausmaalle kesti vain vartin verran ja pian jo katselin siellä paikkoja. Autolta kävellessä, oli ensimmäisenä kirkon muistomerkki, jossa lukee: ”Tällä paikalla sijaitsi vuosina 1844-1941 Jääsken pitäjän viides kirkko, A.F. Granstedtin…

Käkisalmen markkinoilla
|

Käkisalmen markkinoilla

”Kun Käkisalmen markkinoilta ennen sotia väärän vitosen isä toi kotia. Sanoi, että raha meille onnen suo, rikkautta, rakkautta pirttiin tuo…” lauloi Veikko Lavi itse kirjoittamassaan Väärä vitonen laulussa. Suomen aikaan Käkisalmen markkinat olivat käsite ja kuuluisa tapahtuma Kannaksella, jonne saavuttiin pitkistäkin matkoista, koko perheen voimin. Markkinat tarjosivat maaseudun väestölle tilaisuuden myydä tuotteitaan kaupunkilaisille ja vastaavasti…